Torstai 21. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Keijo
Julkaistu 1.3.2016 00:00

Mielipide: Miksi uskovan mieli järkkyy?

Uskovan mieli voi sairastua siinä missä ruumiskin, asiantuntijat muistuttavat. Silti elävä usko ja uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen tukevat sekä ruumiin että mielen terveyttä. Kuva: ShutterstockVaikka mielen järkkymisen taustalla voivat olla jossakin kehityksen vaiheessa tapahtuneet ongelmat, kuten Jyrki Palmi hyvässä palstakirjoituksessaan (RV 1/2016) esitti, ei asia kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Uskovina elämme samojen fyysisten lainalaisuuksien alla kuin muutkin ihmiset. Uskovan mieli voi sairastua siinä missä ruumiskin. Vahvinkin  immuunipuolustus väsyy, kun taudinaiheuttajia on riittävästi tai ne ovat riittävän voimakkaita. Samalla tavalla hyvän alun elämälleen saanut ihminenkin voi sairastua, kun kuormitusta tulee tarpeeksi.

Jokaisella ihmismielellä on murtumispiste. Monesti psyykkinen sairastuminen saattaa kertoa enemmän siitä ympäristöstä ja niistä olosuhteista, joissa sairastunut ihminen sillä hetkellä elää, kuin ihmisestä itsestään. Esimerkiksi perheessä psyykkisesti tervein voi sairastua masennukseen tai muuhun mielenterveyden häiriöön. Toisaalta huonoistakin olosuhteista ponnistanut voi säilyä mieleltään tasapainoisena hankalissakin olosuhteissa.

Ihmisen ruumista ja mieltä ei voi täysin erottaa toisistaan. Monet fyysiset sairaudet aiheuttavat psyykkisiä oireita. Esimerkiksi kilpirauhasen  vajaatoiminta aiheuttaa usein masennusta ja liikatoiminta voi pahimmillaan johtaa psykoosiin. Virtsatieinfektio aiheuttaa usein vanhukselle sekavuutta. Lääkkeiden molekyylit kiinnittyvät aivojen reseptoreihin vaikuttaen mielialaan ja kokemusmaailmaan.

Toisaalta myös psykoterapian vaikuttavuus perustuu ainakin osittain sen seurauksena tapahtuviin aivojen rakenteellisiin muutoksiin, kuten serotoniinireseptorien lisääntymiseen. Mielessä tapahtuva työskentely siis muuttaa aivojen fyysistä rakennetta tervehdyttävästi.

Masennuksen käypähoitosuositusten mukaisilla tietoisen läsnäolon harjoitteilla on todettu olevan rauhoittavaa vaikutusta. Niillä on rakenteellista vaikutusta aivojen mantelitumakkeeseen, joka toimii aivojen hälytyskellona ja on yliaktiivinen esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöissä.

Hetkeen tarttumisen viisaus oli Jeesuksella hyvin tiedossa, kun hän vuorisaarnassa kehotti meitä olemaan huolehtimatta huomisesta ja totesi, että kullekin päivälle riittää omat murheensa ja että taivaallinen Isämme kyllä pitää meistä huolen.

Vaikka elävä usko ja uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen tutkitusti tukevat sekä ruumiin että mielen terveyttä, voi ahdasmielinen ja tuomitseva uskonnollisuus merkittävästi heikentää terveyttä. Siinä missä armon, rakkauden, myötätunnon ja hyväksynnän kokemus hoitaa ja parantaa, armottomuus, rakkaudettomuus, kyvyttömyys myötätuntoon ja tuomitsevuus sairastuttavat niin mielen kuin ruumiinkin.

Uskovan mielenterveyttä voivat kuormittaa myös monet henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka sinänsä eivät ole heikkouksia tai merkkejä sairaudesta. Esimerkiksi herkkyys ominaisuutena voi olla suuri lahja. Herkkä ihminen aistii helposti toisten tunteet ja tarpeet ja kykenee  luontaisesti asettumaan toisten asemaan. Seurakunnan keskellä tämänkaltaiset ihmiset voivat olla voimavara ja korvaamaton tuki toisille
seurakuntalaisille.

Herkkyydellä on kuitenkin varjopuolensa. Toisten asemaan asettuminen altistaa myötätuntouupumukselle ja riittämättömyyden tunteille. Herkkä ihminen tarvitsee keskimääräistä paremmat kyvyt rajata omaa kokemusmaailmaansa toisten kokemuksista selvitäkseen auttajan tehtävässä. Seurakunnan työntekijöillä tämä rajaamisen haaste korostuu entisestään, koska myös työ- ja vapaa-ajan rajaaminen voi olla ongelmallista.

Sairastuneen uskovan hoitaminen on usein haasteellista, koska eettisistä syistä johtuen hoitohenkilökunta ei voi tarjota hengellistä tukea. Pilleripurkin ja terapialähetteen lisäksi uskova ihminen tarvitsee myös armahtavaa, rakastavaa ja myötätuntoista hengellistä tukea.

Kaiken kaikkiaan uskovan mieli siis järkkyy siinä missä muidenkin. Miksi joku sairastuu ja toinen ei, sitä on mahdoton sanoa. Joku vain elää helpomman elämän kuin toinen.

Miksi joku spartalaisen terveesti elävä sairastuu esimerkiksi syöpään ja toinen elää yli yhdeksänkymmenen vaikka ”elää kuin pellossa”? Miksi joku paatunut ja paha ihminen porskuttaa eteenpäin ja menestyy, siinä missä joku vanhurskas uupuu ja murtuu?

Tärkeämpää kuin se, miksi näin on, on stigman murtaminen ja sairastuneen kohtaaminen.


Janne Pura
Työterveyslääkäri
Turun Vapaaseurakunta

Maria Ketoja
Työfysioterapeutti
Turun Vapaaseurakunta

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!