Lauantai 23. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Aslak
Julkaistu 1.3.2016 00:00

Mielipide: ”Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?”

Kirjoittaja ihmettelee helluntailiikkeessä kuulemaansa keskustelua siitä, voiko turvapaikanhakijoita tuoda  seurakuntaan kokoukseen. Meillä on vastuu heidän evankelioinnistaan, hän muistuttaa. Kuva: ShutterstockNiin kauan – yli 40 vuotta – kun olemme kuuluneet helluntailiikkeeseen, olemme kuulleet julistettavan otsikkona olevaa Raamatun jaetta (Room. 10:14). Nyt kun he ovat tulleet luoksemme, miten on mahdollista, että edes keskustelemme siitä, voiko heitä, turvapaikanhakijoita, tuoda kokoukseen. Emme haluaisi kuulla tätä kysymystä kenenkään tunnustavan kristityn suusta.

Kun olimme vielä Keniassa, Jumala puhui minulle: ”En ole kiinnostunut siitä, mitä mieltä olet turvapaikanhakijoiden Suomeen tulosta, mutta olen kiinnostunut tietämään, mitä sinä teet, että he kuulisivat evankeliumin?”

Kun sitten saavuimme Suomeen, lähetyskenttä oli lähetetty kotikaupunkiimme. Koska tiesimme tämän lähetyskentän kovaksi maaperäksi, lähdimme liikkeelle rukouksin ja paastoten.

SPR:n haalimat turvapaikkakeskukset olivat niin ”vartioituja”, että niissä tiloissa ei saanut tuoda esiin mitään hengellistä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tuoda heidät omaan tilaan, jossa saa julistaa evankeliumia.

Meille on opetettu jo pyhäkoulussa: ”Saarnatkaa evankeliumi kaikille luoduille!” Meillä on siis vastuu!

Nyt kun kaksi heistä, jotka tekivät täällä uskonratkaisun, ovat jo palanneet takaisin omaan maahansa, voimme hyvällä omallatunnolla jättää heidät Jumalan Kaikkivaltiaan käsiin niissä olosuhteissa. Mutta entä nämä loput Suomessa olevat turvapaikanhakijat, joista jatkuvasti joku lähtee pois luotamme? Lähteekö heistä jokainen ainakin yhden kerran evankeliumin kuulleena tai kenties myös sen vastaanottaneena?

Kirkkoomme tulee joka viikko noin 150 turvapaikanhakijaa. Olemme rukoilleet 23:n puolesta uskoontulorukouksen, kuusi olemme kastaneet ja kaksi heistä on saanut Pyhältä Hengeltä uudet kielet.

Olemme saaneet keskustella ihmisten kanssa, joista yksi on etsinyt jo 18 vuotta Jeesusta, toinen käynyt maanalaisessa seurakunnassa  kotimaassaan, kolmas kulkee avoimesti paljon luettu Raamattu kainalossaan, neljännellä on sisko jo uskossa ja niin edelleen. Ja mekö jättäisimme tämän valmiin viljan leikkaamatta?

Me emme pääse tietämään näistä ihmisistä, mikä on kunkin tila, jos emme tutustu heihin. Ja jos ajattelemme tekevämme sen yksitellen, suurin osa heistä pääsee lähtemään ilman, että olemme saaneet heihin minkäänlaista kontaktia.

Tuemme näiden uusien uskovien kasvuprosessia ja käymme heidän kanssaan kristinuskon asioita läpi. Meiltä kysytään vastauksia moniin kysymyksiin. Nämä uskoontulleet laittavat vastauksia sosiaalisen median keskustelufoorumille, jossa he keskustelevat kristinuskon ja islamin välisistä asioista. Näin evankeliumi menee jo eteenpäin.

Yksi kastettavista, jo vanhempi mies, sanoi, että hänen kuvansa voi laittaa vaikka päivän lehteen. Siis heidän ehdoillaan mennään.
Toinen arkailee julkisuuteen tulemista mutta toinen taas ei. Ja me täällä helluntailiikkeessä pohdimme, mitä saamme tehdä ja mitä
emme, ettemme vain järjestäisi heille hankaluuksia.

Mieheni Reijon motto onkin, että seurakuntien tulisi nyt laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja keskittyä tähän lähetyskenttään, jonka
Jumala on tänne lähellemme lähettänyt.

Me emme ole vastuussa siitä, mikä on turvapaikanhakijoiden motiivi tulla Suomeen. Me emme ole myöskään vastuussa siitä, ottavatko he Sanan vastaan. Olemme vastuussa vain siitä, kuuleeko heistä jokainen evankeliumin.


Krista Kuokkanen
Lähetystyöntekijä
Ulvila

Jaa
Jees-lehti projektilehdeksi
Jees-lehti projektilehdeksi
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!