Tiistai 19. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Eija
Julkaistu 4.5.2018 14:05
Jeesus-marssi 25 vuotta

”Meidän täytyy näyttää, että olemme elossa”

Helsingin King's Kids -klubilaiset osallistuivat 1990-luvun puolessavälissä marssille itse suunnittelemansa banderollin kanssa.

1918 – Emme unohda, emme anna anteeksi.”

 

Näin luki Helsingin työväen, vasemmiston ja SAK:n järjestämän tämänvuotisen vappukulkueen eräässä banderollissa. Kulkuee­seen olivat liittyneet myös anar­kistit, joiden rumpuryhmä pau­kutti sanomaansa julki itsepäisen tehokkaasti.

 

Vappu on jo melkein 25 vuoden ajan ollut myös kristittyjen esiin­marssin suosikkipäivä Helsingis­sä. Viime tiistai oli pääkaupunki­seudulla harvinaisen kylmä ja ih­misiä oli kaduilla huomattavasti vähemmän kuin yleensä vappu­päivänä. Marssikonkareiden Ulla ja Eero Koskisen osallistumis­ta sää ei kuitenkaan haitannut. 1990-luvun lopusta asti Jeesuk­sen puolesta marssinut pariskun­ta pitää kristittyjen yhteistä ulos­tuloa tärkeänä.

 

– Meidän täytyy näyttää, että olemme elossa.

 


Ulos rukoilemaan ja ylistämään

Suomalainen Jeesus-marssi syn­tyi 1990-luvun alussa, kun kol­misenkymmentä uskovaa, muun muassa silloisen Chrisma-seura­kunnan (nyk. Silmu) jäseniä, teki Helsingissä pienimuotoisen ru­kouskävelyn.

 

Rukouskävelyn hengellinen idea oli poimittu kansainvälisestä 1980-luvulla alkaneesta March for Jesus -liikkeestä. Liikkeen tarkoi­tuksena oli tuoda kristityt eri kirk­kokunnista ulos kaupunkien ka­duille rukoilemaan ja ylistämään.

 

Helsingissä osallistujamäärä moninkertaistui lopulta niin, että vuonna 1995 marssille osallistui noin 8 500 henkilöä. Tapahtuma uutisoitiin laajalti eri medioissa. Muun muassa Helsingin Sanomat kysyi seuraavan päivän pääuu­tisotsikossaan ”Varastaako Jee­sus-marssi vapun?”

 

Vuosien aikana marssijoiden määrä on tapahtuman pääkoordi­naattorin Jorma Lahikaisen mu­kaan vaihdellut kahdesta tuhan­nesta kuuteen tuhanteen riippu­en muun muassa säätilasta.

 

 

Rukoustapahtumasta vappujuhlaksi

Helsingin Jeesus-marssissa ovat vuosien saatossa olleet taval­la tai toisella mukana kymme­net eri pääkaupunkiseudun seu­rakunnat. Sen luonne muuttui pikku hiljaa puhtaasti rukous- ja ylistystapahtumasta kristilliseksi koko perheen vappujuhlaksi, kun Kristityt Yhdessä ry ja Radio Dei ottivat tapahtumasta järjestely­vastuun.

 

– Muutaman viime vuoden ai­kana olemme palanneet juuril­le ja keskittyneet enemmän rukoukseen. Tänä vuonna kolme­toista pastoria eri kirkkokunnista ja herätysliikkeistä rukoili tapah­tumassa Suomen puolesta, Lahi­kainen kertoo.

 

 

Mediat ristiriitaisia

Vaikka Helsingin Jeesus-marssi on vakiinnuttanut asemansa yh­tenä pääkaupungin ja jopa koko Suomen suurimpana vappumars­sina, se on suosioonsa nähden harvoin ylittänyt valtakunnallis­ten medioiden uutiskynnystä.

 

Jeesus-marssin yksi perustaja­jäsenistä, kansanedustaja Ante­ro Laukkanen, muistelee, kuinka huippuvuoden 1995 jälkeen mars­sin osallistujamäärä laski viiteen tuhanteen.

 

– Se oli yhä valtakunnan suurin marssi, mutta Helsingin Sanomat uutisoi, että ”Jeesus-marssi hii­puu”. Pari vuotta sen jälkeen uuti­sointi tyrehtyi melkein kokonaan.

 

Laukkanen arvelee, että media ei tiedä, miten käsitellä ilmiötä, jossa kristittyjen tapahtuma tun­kee itsensä työväen juhlaan.

 

Toista on kuitenkin muual­la Suomessa. Esimerkiksi Keski­suomalainen julkaisi viime viikol­la heti vapun jälkeisenä päivänä uutisen otsikolla ”Työväki jäi taas toiseksi: Jeesus-marssi sai liik­keelle valtavan joukon ihmisiä Jy­väskylässä”. Valtava joukko koos­tui vajaasta viidestäsadasta hen­kilöstä.

 

 

Marsseja yli kymmenellä paikkakunnalla

Arvioiden mukaan Jeesus-mars­seja on järjestetty vuosien aika­na yli kymmenellä eri paikkakun­nalla eri puolilla Suomea. Muun muassa Heinolassa juhlittiin tänä vuonna kymmenvuotista histo­riaa.

 

Tampereella tapahtuma on vain yhden vuoden nuorem­pi kuin Helsingissä. Alusta asti marssia järjestänyt Mika Piirto kertoo, että tänä vuonna marssit­tiin sisällissodan muistovuoden vuoksi sovintoteeman alla.

 

Vuonna 2000 Tampereella jär­jestettiin valtakunnallinen Jee­sus-marssi, joka oli osa kansain­välistä aikavyöhykkeittäin etene­vää vuorokautta, jota kutsuttiin Jeesus-päiväksi. Marssille osallis­tui arviolta 13 000 ihmistä ja maa­ilmanlaajuisesti yli 20 miljoonaa.

 

 

Vappu hyvä ajankohta

Vuosittain kymmenet tuhannet ihmiset näkevät Jeesus-marssin. Tapahtuman ajankohdan sijoitta­mista juuri vapuksi on välillä kri­tisoitu tahallisena työväen juhlan häirintänä.

 

Sekä Piirto että Lahikainen ovat kuitenkin vahvasti sitä miel­tä, että Jeesus kannattaa tuoda esille juuri sinä yhtenä päivänä vuodesta, jolloin kaduilla on kaik­kein eniten ihmisiä liikkeellä.

 

Miehet uskovat, että tulevai­suudessa yksi Jeesus-marssipe­rinteen haasteista on siirtää näky uudelle sukupolvelle.

 

– Tämä on valtava projekti, joka vaatii paljon vapaaehtoistyö­tä. Vuosien varrella on kuitenkin ollut yhä vaikeampaa saada ihmi­siä mukaan talkoisiin, Lahikainen harmittelee.

 

He toteavat, että Jeesus-mars­siperinteen hedelmät, kuten evan­keliumin esilläolo, rukous ja kris­tittyjen yhteyden selkeä lisäänty­minen, ovat vaivannäön arvoisia.

 

 

Niina Tuovinen

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentti:

Marssi – merkityksellinen osa rukouselämää?


Muistan ne vuodet, kun teini-ikäisenä osallis­tuin ensimmäisille Jeesus-marsseille Helsingis­sä. Olin muun muassa Kings Kids -ryhmän kans­sa tanssimassa valtavan marssijoukon etunenäs­sä. Aurinko paistoi ja vappukansaa oli tien vierillä paljon. Tuntui hienolta näyttää värinsä koko kau­pungille. Sen jälkeen osallistumisinto hiipui ja Jeesus-marssin pystyssä pitäminen jäi muiden innon varaan.

 

25 vuotta on pitkä aika tapahtumalle, ja jossain vaiheessa on luonnollista, että innostus hiipuu. Rukous maamme puolesta on kuitenkin nostanut viime vuosina päätään kristikansan keskuudessa. Jospa Jeesus-marssikin kokisi samanlaisen vir­voittavan uudistuksen, jossa yhdessä marssimi­sesta tulisi jälleen merkityksellinen osa omaa ru­kouselämää. Ainakin itseni kohdalla.



Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!