Maanantai 18. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Kaino
Julkaistu 1.3.2016 00:00

”Meidän täytyy kohdata ihmisiä”

Miika Aalto sai vaimonsa papalta itsetehdyn saarnapöntön lahjaksi pian uskoontulonsa jälkeen. Hän seikkailee kohta sen kanssa TV7:n toiminnallisessa Loistava evankelista-ohjelmasarjassa. Kuva: Kristian Nordlund"Amazing grace - that saved a wretch like me.” Eli ihmeellinen armo, joka pelasti minunlaiseni raasun. Tässä on koko evankeliointi pähkinänkuoressa. Siinä kerrotaan toiselle, mitä hyvää Jumala teki minulle ja voi tehdä sinullekin.

Miika Aalto, 34, on toimelias ja luova nuori mies, joka toimii Porin helluntaiseurakunnan ja Hyvä Sanoma ry:n evankelistana. Hänelle evankeliointi on yksinkertaisesti ihmisten kohtaamista.

– Se ei ole päänahan metsästystä. Tämä asenne on kaikkein pahin virhe.

Vielä muutamia vuosia Aallolle maistui alkoholi, peliriippuvuus piti otteessaan ja elämäntavan kerryttämät lähes 100 000 euron velat kuristivat kurkunpäätä. Nyt mies on vapaa tästä kaikesta. Hän haluaa kertoa muillekin ahtaalla oleville, kuka vapautti hänet.

Luutuneita mielikuvia

Evankeliointi on helluntaipiireissä kaksijakoinen asia. Toisaalta kaikki tajuavat sen elintärkeyden. Moni tietää senkin, ettei olisi uskossa
ilman ihmisiä, jotka heijastivat Jeesusta. Toisaalta evankeliointiin voi liittyä pelkoa, häpeää, pakkoa ja jopa paniikkia, jotka sopivat ilosanomaan yhtä hyvin kuin jääkarhu Saharaan.

Edellä mainitut esteet johtuvat monista asioista. On huonoja kokemuksia, on suorituspaineita ja liian yksioikoisia raameja, johon jokainen luonnetyyppi on pyritty puristamaan. Voi olla myös, että omassa uskossa ei tunnu olevan todistusvoimaa syystä tai toisesta. Niinpä evankeliointi ulkoistetaan helposti Aallon tapaisille henkilöille. Sen ajatellaan olevan sulavasuisten ja mieluiten niin sanotusti syvältä pelastuneiden hommaa.

Miika Aalto tuntee evankeliointia koskevat stereotypiat. Hän ei puolla ”evankeliointia”, jossa ihmisille huudellaan, että he joutuvat helvettiin, elleivät usko, ja sitten ajatellaan itsetyytyväisenä, että sainpahan kerrottua naapurille Jeesuksesta. Toisaalta myöskään ikuinen odottelu ei toimi. Aallon mukaan ihmisiä kiinnostaa Jumalan apu, mutta he eivät osaa pyytää sitä, jollei kukaan vinkkaa aiheesta.

– Ihmiset eivät ole tyhmiä. Meidän pitää kohdata heitä, Aalto painottaa.

– Esimerkiksi kun jaamme soppaa, minäkin puhun enemmän jääkiekosta kuin Jeesuksesta. Mutta aina ne puheet menevät hengellisiin asioihin. Jos haluamme, että maailman ihmiset näkyvät seurakunnissa, myös seurakuntalaisten pitää näkyä maailmassa.

Erilainen telttakokous

Miika Aalto on saanut seurakuntalaisilta lisänimen Loistava evankelista. Hän on kehitellyt ja toteuttanut useita keksintöjä, jotka mahdollistavat evankelioivia kohtaamisia ei-uskovien kanssa. Niistä Telttakokous ilman telttaa on pyörinyt jo kolmisen vuotta.

– Huomasin, että monesti telttakokouksissa on enemmän väkeä teltan ulko- kuin sisäpuolella. Ajattelin, että otetaan teltta pois, niin kaikki näkevät, mitä tapahtuu, Aalto sanoo hyväntuulisesti. Konseptissa paikalle viedään penkit ja saarnapönttö. Tilaisuuden pystytys ja purku vie puoli tuntia, eikä yövahteja tarvita.

– Se on ollut tosi toimiva juttu. Olemme vetäneet sitä jalkapallokentän laidassa, toreilla ja missä vaan, jopa ABC-huoltoaseman pihassa.

Vastoinkäymisistä ei ole piitattu, eikä Aallon mukaan niihin kannata keskittyäkään. Tärkeää on vain lähteä liikkeelle. Esimerkiksi sääennusteille alistuminen olisi lopettanut teltattomat kokoukset alkuunsa.

– Lähes joka kerta kun on oltu jossakin, on luvattu kauheat kaatosateet, mutta pisaraakaan ei ole tullut alas. Kerran mentiin paikalle sateessa, mutta kun pääsin paikan pihaan ja sammutin auton, sade lakkasi. Jumala on siunannut työn.

Tosimielellä kekseliäästi

Porissa ja lähiseuduilla jaetaan ajoittain myös Siunattua soppaa. Se tarkoittaa soppatykkiruokatarjoilua hyväosaisilla alueilla, joiden ihmisiä ei tavoitettaisi muuten. Mukana voi olla vaikka livemusiikkia ja lohikeittoa.

Wanha kunnon herätyskokous taas on nimensä mukainen herätystilaisuus vaikkapa seurojentalolla. Musiikki on vanhaa ja puhe palavaa. Osallistujia on ollut paljon. Äijäilta kokoaa uusia uskovia, ja Porin helluntaiseurakunnassa pidettävä Loistava keskiviikko muistuttaa leirien päätösjuhlaa popcorn-koneineen ja punaisine mattoineen.

– Muutamassa kuukaudessa lähes 50 ihmistä on tullut siellä uskoon, Miika Aalto laskee. Niin ikään 2. helmikuuta alkavat Kankaanpään illat merkitsevät evankelistalle paljon. Jumala on puhunut hänelle herätyksestä Pohjois-Satakunnan alueella.

Evankeliointitempauksia pidetään yhtä aikaa tositarkoituksella ja pilke silmäkulmassa. Kerran Telttakokous ilman telttaa oli Merikarvialla vahvin mies -kisan aikaan, ja evankelistat järjestivät kisan siitä, kuka jaksaa kantaa pisimpään 20–30 kilon painoista syntisäkkiä. Kokeilijoita parveili paikalla lähes 500.

– Ei sen aina tarvitse olla niin vakavaa – tämä on ilosanoma!

Tärkeät tankkaushetket

Miika Aalto kertoo, että sekä evankeliointia koskevat ideat että voima toteuttaa niitä lähtevät seurustelusta Jumalan kanssa.

– Joka ilta lähden rukouskävelylle läheiselle polulle. Rukoilen siellä ääneen ja kohtaan Jumalaa, Aalto kertoo tankkaushetkistään. '

– En pysty enää olla menemättä sinne. Siellä saan kaikki ideat ja ajatukset, ja Jumala puhuu suunnitelmansa siellä. Juttelemme kuin mies miehelle.

Esimerkiksi traktaatin sijaan jaettava Tartu käteen -CD sai muotonsa metsäpolulla levyn kantta myöten. Evankelioivaa äänitettä, jossa on musiikkia, Marko Selkomaan puhe ja uskoontulorukous, on tähän mennessä jaettu jo yli 15 000 ihmiselle.

– Traktaatti on kokenut inflaation, eivätkä ihmiset jaksa lukea niitä. Mutta kun saa jonkin tavaran, se on eri asia. CD:tä voi kuunnella vaikka automatkalla. Moni onkin löytänyt Jeesuksen levyn kautta.

Miika Aalto on oppinut, että ihmisistä ei voi päätellä silmämääräisesti, ketä hengelliset asiat kiinnostavat ja ketä eivät.

– Monesti ne, jotka meidän mielestämme ovat viimeisiä, jotka voisivat tulla uskoon, ovatkin ensimmäisiä.

Jokaiselle oma ruutu

Ilosanomaa viedessä tarvitaan erilaisia talentteja. Esimerkiksi Telttakokous ilman telttaa -tiimissä on tekijöitä penkinkantajista kahvinkeittäjiin. Alkuvaiheessa tiimi kävi periaatekeskustelun siitä, voiko moista hassua nimeä edes käyttää.

Miika Aallon mukaan vaikkapa telttakokoukset ovat voineet syntyessään olla aivan yhtä uudentuntuisia ideoita. Ajan mittaan niihin on vain totuttu. Teltta- ja herätyskokouksiin myös latautuu iso osa helluntaiherätyksen evankeliontihistoriaa.

– Monet ovat tulleet uskoon juuri niissä, Aalto huomauttaa. Olennaista ei hänen mukaansa olekaan tempauksen nimi, muoto tai lisämausteet, vaan se, että ihmiset kohdataan ja heille kerrotaan Jeesuksesta. Se muuttaa myös kertojia – mikä onkin olennaista.

– Kun uskovat syttyvät, herätys lähtee liikkeelle kuin kulovalkea. Tätä parempaa aikaa sille ei varmaan edes tule. Maailman ihmiset ovat valmiita ottamaan evankeliumin vastaan. Ihmisillä on taakkoja ja he eivät ole saaneet huveista sitä, mitä ovat etsineet, vaan kaipaavat Jumalaa.

Miika Aalto uskoo, että pienet teot saavat suuria aikaan. Pelkästään se, että jokainen uskova ottaisi rukouksen ja paaston käyttöönsä voittaakseen yhden ihmisen vuodessa Jeesukselle, tuplaisi seurakunnan koon vuoden aikana.

– Kehotan, että ihmiset lähtisivät rukoillen kohtaamaan Jumalaa. Hän on lähellä koko ajan, ja hänellä on kaikille oma tehtävä. Työmiehiä tarvitaan joka ruudussa, Miika Aalto tsemppaa.


Ruut Ahonen







Kuka

Miika Aalto
» Porin helluntaiseurakunnan ja Hyvä Sanoma ry:n evankelista
» TV7:n Loistava evankelista -ohjelmasarjassa 11. maaliskuuta 2016 alkaen
» perhe: aviopuoliso ja kaksi alle kouluikäistä lasta



Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!