Sunnuntai 17. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Väinö, Väinämö
Julkaistu 2.2.2018 12:28

Luotsina laupeudentyössä

Välillä istutaan alas ja mietitään yhdessä, mikä olisi kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle parasta. Kuvassa Mikko Saukkosen kanssa Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden sosiaaliohjaaja Auli Heikkilä (vas.) ja Toppila-Centerin johtaja Eila Forsberg.

Monipuolises­sa työssä tu­lee monta roolia vas­taan. Myös käytännön tehtävät tulevat tu­tuiksi, kun touhutaan vapaaeh­toisten kanssa. Vapaaehtoisten into sytyttää ja antaa voimia työ­hön, jossa välillä mennään urak­katahtia.


Klo 8.25

Matka kodista Oulun helluntai­seurakuntaan kestää 20 minuut­tia. Ajatukset pyörivät päivän oh­jelmassa, joka on tänään todella tiukkaan pakattu. Jostakin nou­see tajuntaan melodia ja sanat ”Sama taivas yllä tämän maan meitä kutsuu täällä kulkemaan…” Rukouksessa nousee kiitos Ju­malalle työstä, jossa saa kohda­ta ihmisiä, auttaa heitä ja julistaa evankeliumia.

 

Klo 8.50

Koppaan seurakunnan alakah­viosta mukaan kupin kahvia ja suuntaan toimistolle työntekijätiimin palaveriin. Tiimiin on saatu mukaan lähettimme Päivi Tuokkola. Hän muutti vastikään Ouluun ja tuli seurakunnan työ­yhteyteen. Palaveri sujuu hyvin. Teen vielä kierroksen Lähis-kirp­putorilla ennen lounasta.

 

Klo 11.00

Kuntouttavan työtoiminnan Nyplinki-ryhmän kokki Kari on taas tiiminsä kanssa loihtinut herkullista ruokaa. Ruokailun ai­kana lahjoituksina saadut elin­tarvikkeet saapuvat lajiteltaviksi. Kuulen, että pakastimet ovat täy­siä. Se on hyvä uutinen!

 

Klo 11.15

Lounaan jälkeen on kiire laitta­maan kahvitarjoilu Toppila-Cen­terin tiimikokoontumiseen. Mat­ka keskustasta sinne kestää var­tin. Oulu on sopivan kokoinen ”metropoli”. Auto parkkiin ko­koontumistila Majakan ovelle, hälyttimet pois kokoontumis­tilasta, kupit ja asetit pöytään, kahvi tippumaan, teevesi porise­maan, pitko siivuiksi ja maitoa tarjolle. Ai niin, vesikannu mei­nasi unohtua!

 

Klo 11.50

Kaikki on valmiina ja kirpputo­rin johtaja Eila Forsberg saa­puu hymyilevänä paikalle. Mu­kana ovat myös Tuulikki, Kai­ja, Anja, Helena, Sirkka, Pertti, Heikki, minä ja tietysti uusi myymäläpäällikkö Pia Märsy. Lyhy­en avaukseni jälkeen Toppila-Cen­terin vastuunkantajat esittäyty­vät Pialle. Kertomuksista välittyy vahva kutsumustietoisuus. Piakin kertoo pitkäaikaisesta haaveesta työskennellä Toppila-Centerissä. Haaveesta on tullut nyt totta!

 

Tyytyväisyys huokuu kaikista, ja Pia jää tutustumaan uusiin työ­tovereihin ja työpaikkaan. Minä ja Heikki Myllylä suuntaamme kes­kustaan. Matkalla käymme läpi tiedottamisen käytänteitä ja foo­rumeja, joissa haluamme näkyä. Onneksi Heikki hoitaa Twitterin, Instagramin ja Facebookin sekä lehti-ilmoitukset!

 

Klo 14

On aika esitellä uusi myymäläpääl­likkö Lähis-kirpputorin vastuun­kantajille. Ohjaaja Irma Kontu johdattaa meidät rukoukseen. Vas­tuuryhmäläisten Pirjon, Irman, Anjan, Aarren ja Lean kohtaa­minen uuden myymäläpäällikön kanssa sujuu samalla kaavalla kuin Toppilassa. Jälleen on aistittavis­sa lämmin henki, innostus ja rau­ha. Pia saa lämpimän vastaanoton.

 

Klo 14.45

Rupean valmistautumaan iltaa varten. Vuoden ensimmäinen Soppakirkko alkaa kahden tunnin päästä. Toiminnassa on mukana noin 20 aktiivia. Alakerran ruoka-apuihmiset ja yläkerran keittiövä­ki osaavat hommansa. Toiminnan käynnistämisen alkuajan stressiä ei enää ole. Vahtimestaritkin toi­mivat tiiminä, joka takaa kaikille rauhallisen ja rakentavan Soppa­kirkon.

 

Ruoka-apuryhmä on tehnyt arvion elintarvikkeista: ruokaa on runsaasti. Laitamme 14 kinkkua arvontaan ja käymme vielä otta­massa tiimikuvan. Yksi pyytää sitä heti Facebookiin jaettavaksi. Komea porukka, miksikäs ei lai­tettaisi nettiin.

 

Hetki hiljentymiselle. Katson vielä läpi tulevan puheen raama­tunkohdan ja rukoilen. Hiljen­tymisen jälkeen aloitamme lau­lutreenit Rainer Grönstrandin kanssa. Rainer on nuoresta iäs­tään huolimatta aina valmis pal­velemaan käytännön töissä ja to­distajana. Onneksi Jumala on siunannut häntä myös laulun lah­jalla, sillä hengelliset laulut pu­huttelevat silminnähden Soppa­kirkon kuulijoita.

 

Klo 16.30

On aika jakaa vuoronumerot. Yleensä vahtimestarit hoita­vat tehtävän, mutta tänään ha­luan käydä ulkona happihypyllä. Tähyilen, näkyisikö ulkona eräs vanhempi, rankan elämän koke­nut mies, jota en ole nähnyt vä­hään aikaan. Siellä hän on hieman nolona ja pyytelee anteeksi, koska edellinen tapaamisemme ei ollut mennyt "kuin Strömsössä". Ker­ron hänelle, että olen ollut huo­lissani hänestä ja onnellinen jäl­leennäkemisestä. Hyväntuulinen väki siirtyy seurakunnan lähetys­kahvioon.

 

Klo 16.45

Aloitamme tilaisuuden yhteisellä tunnuslaululla. ”Jumalan rauhaa mä tahdon sulle toivottaa. Juma­lan rauhaa saat tänään ammen­taa…” Kolmen laulun jälkeen on evankeliumin aika.

 

Kerron kuulijoille henkilöstä, jonka tapasin ensimmäisen ker­ran yli 30 vuotta sitten. Hän oli silloin ravintolan portsarina pääs­tänyt johtamani uskovaisten nuorten ryhmän laulamaan ravin­tolaansa. Laulumme olivat puhu­telleet häntä, ja hän oli rukoillut tuona iltana: ”Jumala, jos olet ole­massa, pelasta minut.” Rohkaisen kuulijoita rukoilemaan ja pyytä­mään Jumalaa elämäänsä. Port­sarin rukous kuultiin, ja niin myös Soppakirkon vieraiden rukoukset kuullaan.

 

Klo 17.15

Puheen jälkeen siunataan ruo­ka ja arvotaan 14 kinkkua. Mus­limiystäville menee kaksi voittoa, jotka he hymyillen ohjaavat suo­malaisille vanhoille rouville.

 

Päivi Harjun johtama keit­tiötiimi on valmistanut herkul­lisen jauhelihakeiton. Jälkiruo­aksi on kahvit ja pullat. Ruokai­lu sujuu arvotussa järjestyksessä, ja samassa järjestyksessä siirry­tään elintarvikejakoon. Tällä ker­taa jokainen saa kaksi täyttä kas­sia elintarvikkeita.

 

Klo 18

Kaksi naista, jotka kutsuvat itse­ään nimellä ”Karhuemot”, ovat pyytäneet tapaamista. Tapaamme heidät pastori Pasi Markkasen kanssa Soppakirkon jälkeen. Nai­set kertovat kutsuneensa uskovia naisia koteihinsa rukoilemaan yh­teiskunnallisten asioiden ja kris­tillisten arvojen puolesta. Väen määrä oli yllättänyt heidät. Nyt he kysyvät mahdollisuutta jatkaa toi­mintaa Toppilan Majakassa.

 

Toimintaidea kuulostaa hyvälle. Koska kysyjät nauttivat seurakun­tiensa luottamusta, Majakan ovet avataan toiminnalle. Sovimme, että pastorit luterilaisesta kirkos­ta, vapaakirkosta ja helluntaiseu­rakunnasta tulevat siunaamaan toiminnan seuraavalla viikolla.

 

Klo 19.10

Vihdoinkin kotona! Vaimoni Tii­na yrittää houkutella ulos käve­lyreissulle karkinostoon, mutta päätän jäädä saunan lämmityk­seen. Onneksi huomiselle aamul­le ei ole sovittu menoja, niin jää aikaa koota nämä päivän tapah­tumat.

 

Miksi positiivisia ihmisiä koh­taa juuri diakoniatyössä?

 


Päivästään kertoi Oulun helluntai­lähetys ry:n toiminnanjohtaja Mik­ko Saukkonen.



Jaa
Lahdessa kristillinen päiväkoti jo yli 30 vuotta
Näin tavoitetaan suurkaupungit
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!