Torstai 21. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Keijo
Julkaistu 1.9.2016 00:00

Lukeminen laajentaa horisonttia

Lapsena Suvi Kankkunen kantoi reppukaupalla kirjoja kotiin kirjastosta. Vaikka tahti on huippuajoista hidastunut, hän tulee nykyäänkin lukeneeksi ainakin yhden kirjan kuukaudessa.

Suomen teologisen opiston Hope-raamattukoulun johtajana työskentelevä Kankkunen lukee hengellistä ja teologista kirjallisuutta jo työnsä vuoksi. Kauppatieteen maisteria kiinnostaa myös johtamiskirjallisuus, mutta hän pyrkii laajentamaan horisonttiaan monille aloille faktasta fiktioon.

– Filosofia kiinnostaa minua, samoin taide. Parhaillaan luen Csikszentmihalyin kirjaa luovuudesta ja flow’sta. Mielestäni luovuutta ylipäänsä lisää se, että on tietoa monilta eri aloilta sen sijaan, että olisi keskittynyt vain yhteen asiaan.

Lukiessa saa hiljentyä

Kun Kankkunen alkaa suunnitella uutta kurssia, hän saa ajatukset rullaamaan siten, että lukee jotain aiheeseen liittyvää kirjaa. Parhaimmillaan lukeminen on kuitenkin rentoutumiskeino.

– Lempisunnuntaiaamuni menee siten, että herään, keitän kahvit ja istun kolme tuntia aamupalapöydässä lukemassa.

Hengellinen opetuskirjallisuus kuuluu nykyään enemmän työhön kuin vapaa-aikaan. Kankkunen on kuitenkin saanut paljon virikkeitä hengelliseen kasvuunsa juuri kirjojen kautta.

– Elämäkerrat ja ihmiselämä yleensäkin on puhuttelevaa. Uusi aluevaltaukseni ovat hengelliset klassikot ja hartauskirjallisuus, jota luetaan vähän kerrallaan. Luin hiljattain  Henri Nouwenin rukouskirjan A Cry for Mercy, jossa on lyhyitä rukouksia. Vapaakristillisessä perinteessä kasvaneelle on aika vierasta rukoilla jonkun toisen sanoilla, mutta koin sen hyvänä.

Kankkunen pitää siitä, että lukiessa saa hiljentyä ja keskittyä miettimään asioita omaan tahtiin. Kesken lukemisen voi pysähtyä tekemään muistiinpanoja, mikä ei onnistu yhtä helposti esimerkiksi elokuvaa katsoessa.

Vaikka toiset lukevat luonnostaan enemmän kuin toiset, jonkin verran lukemista voi Kankkusen mielestä suositella kaikille. Jos tekstin seuraaminen tökkii, tarjolla on äänikirjoja, ja esimerkiksi Raamatun voi lukea kokonaan kuuntelemalla.

– Kannattaa kokeilla monenlaisia kirjoja, ensin vaikka pieniä ja ohuita. Jotkut oppivat jo varhain itsestään sellaisen ajatuksen, että en ole mikään lukija, mutta ajatus ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos aikaa on vähän, on parempi keskittyä säännöllisyyteen kuin määrään.

– Esimerkiksi parikymmentä sivua päivittäin lukemalla tulee vuodessa lukeneeksi jo monta paksua kirjaa.

Punnittua sisältöä

Myös Jarkko Anttila löysi kirjat jo lapsena. Etenkin Viisikot, Tarzanit ja dekkarit olivat pojan suosiossa, mutta isän kanssa tuli etsittyä kirjahyllystä klassikoitakin, kuten Monte Criston Kreivi ja Mikael Karvajalka.

Uskoontulon jälkeen Anttilaa alkoivat kiinnostaa hengelliset kirjat ja Raamatun kommentaarit. Ilmailualalla työskentelevä mies tarttuu mielellään myös johtamiskirjoihin, ja viime aikoina hän on perehtynyt elämänhallintaan ja henkilöhistoriaan. Hän kuvaa itseään yöpöytälukijaksi, joka hyvän kirjan sattuessa kohdalle intoutuu lukemaan päivittäin.

– Haen kirjoista oivalluksia elämään ja ajattomia ajatuksia. Yleensä luen kerralla yhden kokonaisuuden, jota pureksin ennen seuraavaa pätkää. Kirjoja jää myös kesken, enkä jaksa lukea sellaista tekstiä, joka ei jätä tilaa omalle pohdinnalle.

Anttilan kokemuksen mukaan lukeminen rauhoittaa infotulvan keskellä elävää nykyihmistä. Kirjojen kautta tuleva tieto on usein jalostetumpaa ja paremmin taustoitettua, kuin mitä digitaalinen media tarjoaa.

– Hengelliset kirjat ovat parhaimmillaan tuoneet rohkaisua uskonelämään. Epäilyksen ja kivun kausina ne ovat auttaneet käsittelemään tunteita ja antaneet toivoa.

Sekä Anttilan että Kankkusen mukaan myös niin sanottu sekulaari kirjallisuus voi tukea uskoa. Molemmat suosittelevat etenkin klassikkoromaaneja.

– Kaunokirjallisuuden klassikoiden aihepiirit uppoavat syvälle ihmisyyden olemukseen. Hyvä romaani voi auttaa rentoutumaan ja tukea lepoa, Anttila sanoo. Kankkunen huomauttaa, että vanhoissa klassikoissa kristillinen ajattelu on usein luonteva osa tarinaa.

– Klassikot ovat klassikoita syystä, ja niistä voi oppia myös hengelliseltä kannalta. Me  olemme kaikki Jumalan luomia ihmisiä, joten hengellisen kokemuksen jakaminen koskettaa meitä kaikkia.


Säde Loponen






Suvin ja Jarkon kirjavinkit

 

Mailis Janatuinen: Sankareita ja pelkureita. Perussanoma, 2007.


Teoksen alaotsikkona on Raamatun miehiä Adamista Pietariin, ja nimensä mukaisesti se sisältää Raamatun henkilöiden elämäkertoja. Kirja tarjoaa rohkaisua ja välillä viiltäviäkin totuuksia Jumalan sanasta.

 

Oskari Saari: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. WSOY, 2015.


F1-lääkärinä tunnetun Aki Hintsan elämäkerta on aikakauteen istuva teos elämänhallinnasta. Se johdattaa etsimään identiteettiä ja punnitsemaan arvoja. Teos on maustettu kertomuksilla julkisuuden henkilöistä pintaa syvemmältä ja sisältää opetusta terveellisistä elämäntavoista.

Veli Laurentius: Jumalan läsnäolon harjoitus. Päivä Oy, 2006.


Teoksen sanomana on saavutusten ja menestyksen sijaan rauhan löytäminen Jumalan läsnäolossa keskellä arjen askareita. 1600-luvulla eläneen kirjailijan opit ovat kristillinen vaihtoehto mindfullnessille ja joogalle.

Eric Metaxas: Bonhoeffer – Pastori, marttyyri, näkijä, vakooja. Päivä Oy, 2013.


Bonhoefferin koko elämänkaari on vaikuttava, mutta eniten puhuttelee se, kuinka teologista ja opettajasta tuli vastarintaliikkeen taistelija, joka osallistui jopa murhahankkeeseen. Lukija jää pohtimaan Bonhoefferin ajatusta, jonka mukaan tekemättä jättäminen voi olla suurempi synti kuin taisteleminen pahaa vastaan silläkin uhalla, että tulisi tehneeksi jotain väärää.

 


Alister McGrath: C. S. Lewis – Elämä. Perussanoma, 2013.


Lewis on onnistunut ilmaisemaan kristinuskon keskeisimpiä periaatteita sekä faktan että fiktion muodossa. Elämäkerrasta käy ilmi, ettei kuuluisan maallikkoteologin elämä ollut suoraviivaista tai yksinkertaista, vaan hän joutui kokemaan ristiriitoja ja epäonnistumisia.

 


Henry Cloud: Välttämätön piste. Päivä Oy, 2012.


On tärkeää tietää, milloin jotakin asiaa kannattaa jatkaa ja milloin se tulee lopettaa, oli kyse sitten ihmissuhteista, työstä tai seurakuntaelämästä. Lopettamisen taidosta kirjoittava Cloud on koulutukseltaan sekä teologi että psykologi. Myös yhdessä John Townsendin kanssa kirjoitetut Boundaries-kirjat, joissa käsitellään terveiden rajojen määrittelyä, ovat lukemisen arvoisia.



Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!