Torstai 23. tammikuuta.
Nimipäivää viettää Eine, Eini, Enni
Julkaistu 3.12.2019 14:50

Lähimmäisenrakkaudesta

Kuva: Shutterstock

Meillä uskovilla on monesti huono maine ei-usko­vien keskuudessa, koska olemme pyhimyksiä ja muiden ihmisten yläpuolella. Väitän Raamatun perusteella ja omakohtaisella kokemuksella, että emme ole kuitenkaan yhtään sen pyhempiä tai synnittömämpiä itsessämme kuin muutkaan ihmiset. Sanoihan Paavalikin olevansa syntisistä suurin. On aivan varma asia, että meistä jokainen on tässä ajassa ja tässä maallisessa ruumiissa syntinen hamaan loppuun asti. 

 

Se, mikä meidät tulisi erottaa ei-uskovista, on usko ja rakkaus Jeesukseen Kristukseen ja aito lähimmäisenrakkaus muita kohtaan katsomatta henkilöön. Me uskovaiset olemme ulko­kultaisesti eläneet hyvää elämää, mutta mitä hyötyä siitä on, jos meidän sydämemme on kova emmekä tee rakkauden tekoja lähimmäiselle?

 

Kieli on Raamatun mukaan monen pahan alku ja juuri. Puhumme muista pahaa selän takana ja panettelemme ihmisiä. Kysynkin, onko tämä Jumalan tahdon mukaista elämää ja hänen tahtonsa mukaista Jumalan palvelusta? Jos saamme kohdata Jumalan agape-rakkauden henkilö­kohtaisessa elämässämme, se näkyy hyvinä hedelminä. Teemme rakkauden tekoja toisillemme ja lopetamme pahan puhumisen sekä panettelun. 

 

Mitä Jeesus teki ristillä, kun häntä pilkattiin, ruoskittiin ja syljettiin? Hän rukoili viimeisillä hetkillään armahdusta ja anteeksi­antoa pilkkaajilleen: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.” Tämä on taivaallisen Isämme tahdon mukainen rukous ja sydämen asenne. Meidän täytyy antaa ja me saamme antaa anteeksi niille, jotka ovat meitä kohtaan tehnyt vääryyttä. Se ei omassa voimassa onnistu, mutta kokiessamme itse Jeesuksen anteeksiantamusta ja täydellistä rakkautta emme voi olla antamatta anteeksi lähimmäisille tai jopa vihamiehille. Tämän kaikki saa aikaan Jumala, joka antaa meidän jälleen kokea ensirakkauden häntä kohtaan. 

 

Silloin kun olemme saaneet antaa sydämestämme anteeksi ja kokea ensirakkauden, olemme Kristuksen tuoksuna ja valona maailmalle. Herätys alkaa, kun olemme itse saaneet ensin herätä. Ihmiset alkavat pilkkaamisen sijasta kyselemään, mitä teissä on tapahtunut, kun olette niin erilaisia kuin muut. Silloin voi sanoa, että en ole erilaisempi kuin muutkaan mutta minulla on Jeesus sydämessäni.

 

Jos seurakunta herää tähän Kristuksen todellisuuteen, se alkaa elävöitymään. Syntyy jano evankelioida ihmisiä ja voittaa sieluja Jumalalle. Kaikki tämä on Jumalan tekoa ja hänen ansiotaan. Me kannamme silloin sitä hyvää hedelmää, johon kuuluvat muun muassa rakkaus ja anteeksi­antamus. Jeesus tahtoo, että annamme koko sydämemme täydellisesti hänelle ja otamme ansiottoman armon ja sovitus­työn vastaan päivittäin. Silloin Jumala pääsee toimimaan meidän kauttamme niin henkilö­kohtaisesti kuin seurakuntanakin. Jumalanpalveluksesta ei ole mitään hyötyä, jos meidän sydämemme ei ole siinä mukana. 

 

Nöyrtykäämme hänen edessään, sillä hän kolkuttaa meidän jokaisen sydämen ovella rakkaudessaan, jotta pääsisimme todella tuntemaan hänet.

 

 

 

Miika Koskela

Jämsä




Jaa
Kirkko maallistuvassa maailmassa
Intialaiset kiittävät lähetyssaarnaajia
”Kulttuurierot tuovat  tuplasti ongelmia ja hyvää”
Sairaalapappi on läsnä ilon ja kaipauksen hetkellä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!