Lauantai 23. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Aslak
Julkaistu 15.12.2016 00:00

Kirjoitettu sana helluntailaisen maailmankuvan taustalla

Tama artikkeli tarkastelee sitä, minkälaisia yhteyksiä Ristin Voiton teksteillä on Raamattuun ja miten Ristin Voiton kirjoittajat hyödyntävät lukijoiden raamatuntuntemusta.

Vaikka Raamatulle voitaisiin osoittaa eri tieteenalojen mukaan erilaisia tulkintalinjoja, helluntaijulkaisuissa sen hengellinen arvovalta on horjumaton. Raamattu nähdään helluntaiherätyksessä jumalallista ilmestystä välittävänä. Julkaisuissa tulkinnat painottuvat kuitenkin yksilöllisesti sen mukaan, miten kukin kirjoittaja on herätysliikkeen opinkappaleita omaksunut ja miten lukija niihin lopulta suhtautuu.

Helluntaiyhteisön kirjoittajat käyttävät laajasti hyväkseen oletusta siitä, että lukija osaa Raamattunsa. Silti Raamatun perinpohjainen tunteminen ei ole edellytys kristillisen sanoman ymmärtämiselle.

Helluntaiyhteisön tuottamat tekstit rakentuvat lukuisien hengellisestä viitekehyksestä nousevien piirteiden varaan. Kirjoittaja voi viitata esimerkiksi saarnaan, raamatunkohtiin tai teologiseen opetukseen, ja lukijaa voidaan rohkaista rinnastamalla hänen elämäänsä Raamatun henkilön elämään.

Monipuolinen hengenperintö

Huolimatta Raamatun arvovallan korostamisesta helluntaiusko on monilähteistä ja monikerroksista. Koska helluntailaisuuteen on usein käännytty muista uskonsuunnista, herätysliikkeeseen on siirtynyt niiden noudattamia jumalanpalvelustapoja, raamatuntulkintoja ja kielellisiä ilmauksia.

Myös helluntaiherätyksen teksteissä näkyy useita eri kerrostumia. Helluntaiherätyksen oman kulttuurisen perinnön lisäksi lehdissä ja kirjallisuudessa vaikuttavat mutkan kautta muun muassa juutalainen ja amerikkalainen hengenperintö sekä suomalaisten kirkollisten herätysliikkeiden maailma.

Esimerkiksi juutalaisen uskon pyhät tekstit ja perinnäissäännöt ulottuvat sukupolvien yli. Alkuseurakunnan ajan jälkeen juutalaisuuden uskonnollisia tekstejä on sulautunut kristinuskon kirjalliseen perintöön, Uuden testamentin kaanoniin.

Vanhin tiedossa oleva Vanhan testamentin kanonisoitujen kirjojen luettelo on vuodelta 170. Uuden testamentin vastaava luettelo on peräisin Aleksandrian piispan Athanasioksen  kirjeestä vuodelta 367. Koko Raamatun sisällön kirjoittamiseen on kulunut yli tuhat vuotta, ja sen taustalla oleva suullinen tieto periytyy vielä vanhemmilta ajoilta.

Keskeisin Raamatun juonellisuutta määrittelevä aihe on Jumalan luonteenlaatu. Siten Raamattu on enemmän kuin esimerkiksi jokin kaunokirjallinen teos.

Yhteisöllisen tulkinnan yksilöllisyys

Halu tutkia Raamattua on helluntailaisille yksi elävän uskon ilmentymistä. Raamattu ei ole helluntaiuskovalle vain historiallisten tekstien kokoelma, vaan erehtymätön Jumalan sana. Muita tekstejä voidaan arvioida sen perusteella, miten niissä suhtaudutaan Raamattuun. Sellainen tekstilähde, joka ei vastaa helluntaiyhteisön arvoja, ei yleisesti ottaen saavuta luottamusta hengellisen elämän mittanuorana.

Ristin Voitto -lehdellä ja Aikamedian julkaisemalla kirjallisuudella on pitkä historia. Ne jäsentävät helluntailaista maailmankuvaa, jonka keskeinen piirre on pelastavan uskon henkilökohtaisuus: usko ei periydy, vaan se on ihmisen ja Jumalan välinen ratkaisu.

Henkilökohtaisesta uskontulkinnasta huolimatta yhteisöllisyydellä on herätysliikkeessä keskeinen asema. Hengellinen kokemus tulee todeksi, kun sitä jaetaan samalla tavalla uskovien kesken. Kun lehdistä ja kirjoista luetaan toistuvia vakiintuneita aiheita, uskonyhteisön yhteiset kertomukset muovautuvat osaksi helluntaiyhteisön perinteitä julkaisu julkaisulta. Niiden kautta lukijalle avautuu ikkuna sekä muinaisiin uskon isiin että tulevaan taivaalliseen kirkkauteen.


Outi M. Kättö

Kirjoittaja on Aikamedian kustannuspäällikkö

Jaa
Jees-lehti projektilehdeksi
Jees-lehti projektilehdeksi
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!