Perjantai 27. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Hikko, Astrid, Estrid
Julkaistu 30.10.2020 10:57

Isät ja isän ikävä

Marraskuun toisena sunnuntaina vietämme isänpäivää. Se on juhlapäivä, jota vietetään isien kunniaksi ja muistoksi. Meillä lähes jokaisella on muistoja omasta isästä. Ne voivat olla kovin erilaisia – joko valoisia tai surullisia ja kaipauksentäyteisiä. Onhan isä jokaiselle lapselle korvaamaton riippumatta siitä, miten tämän elämä on mennyt. Tämän olen myös huomannut hautajaisissa, kun olen siunannut joidenkin rakkaan isän haudan lepoon.

 

Maassamme on joukko isättömiä lapsia. Viimeisimmän maailmansodan jälkeen jäi paljon lapsia isättömiksi, koska heidän isänsä menehtyivät sodassa. Myös tänään keskellämme on suuri isättömien lasten joukko, joka kokee syvää isän ikävää. Nyt tavallisin syy isättömyyteen on avioero, jonka seurauksena lapsi tai lapset jäävät yleensä äidille. 

Ahti Hurmalainen jäi leskeksi ja hänestä tuli kahden pienen lapsen yksinhuoltaja. Hän sanoo kokeneena monenlaista epäilyä ja suoranaista haitantekoa kasvattajana. Hän opiskeli näiden kokemusten rohkaisemana juristiksi ja on Suomen Elatusvelvollisten Liiton ja sen Helsingin alueyhdistyksen puheenjohtaja. Hurmalainen on havainnut myös lakitoimistonsa asiakkaiden keskuudessa seuraavanlaisen ilmiön: pienten lasten isä ei tavallisesti halua erota, vaan nainen on sen eron aloitteen tekijä.

 

Kadonneen jäljillä -ohjelma televisiossa on kovin suosittu, koska siinä käsitellään ihmisen syvää ikävää kohdata kadonnut rakkaansa ensimmäisen kerran tai uudestaan. Tositapahtumiin perustuvassa ohjelmassa esimerkiksi lapsi kohtaa ensimmäisen kerran rakkaan isänsä. Sen näkeminen saa kyyneleet silmiin, niin koskettavaa se on. 

Kaikille isättömille tämä on yhtäläinen kipuilu ja kokemus. Jumalaan uskova voi tosin kokea taivaan Isän rakkauden todellisempana ja saada siitä turvan elämäänsä. Isän ikävä on silti jokaiselle ihmiselle todellinen, ja se koetaan eri tavoin.

 

Jumalan seurakunnalla olisi keskeinen rooli ja mahdollisuus isättömien auttamisessa. Hengellinen kotimme ja sen paimenet voivat palvella näitä uskovia tarjoamalla turvallisen ja rakkaudellisen ilmapiirin. Toivoisin, että nykyiset paimenet olisivat rohkeita ja ymmärtäväisiä näitä ihmisiä kohtaan.

Itse menetin oman Martti-isäni ollessani 13-vuotias. Muistan tarkasti sen päivän, kun isäni lähti pois keskuudestamme. Onneksi meitä perheenä tähän valmisteltiin, koska isällä oli jo kauan vaikea sydänvika. Minulla oli se onni, että isäni oli huolehtiva ja rakastava monessakin mielessä. Hän oli todella humoristinen ja leikkisä, ja niinpä näistä yhteisistä päivistä on jäänyt paljon ihania muistoja. Uskovana tiedän, että edessä on uusi tapaaminen kerran taivaassa. Nyt saan olla isä kahdelle suloiselle tyttärelleni, joista olen niin onnellinen.

 

Raamatun malli isyydestä välittyy juutalaisuudessa. Siinä ajatellaan niin, että isä on perheen pää, joka rakastaa ja kantaa vastuun perheestään. Isä meidän -rukous alkaa sanoilla ”isä meidän, joka olet taivaassa”. Juutalaisuudessa Jumala on rakastava isä. Se näkyy ihmisten kanssakäymisessä Israelissa: siellä esimerkiksi autetaan kodittomia ja köyhiä.

Hyvää ja siunattua isänpäivää!

 

Harri Kröger

 

Kirjoittaja on Fidan Israel- ja juutalaistyön asiantuntija, joka asuu Budapestissä.



Jaa
Berliiniin nousee kolmen uskonnon yhteiskirkko 
Mariia ja Jüri Aro-Panula: Lasten muutto kotoa herättää iloa ja ikävää
Jumalan äänen kuulemista oppimassa 
"Haluamme heidän tietävän, että he eivät ole yksin" – Uskoon tulleet muslimit tarvitsevat rukousta
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!