Irakin kirkon värikäs ja monivaiheinen historia

Emil Anton: Kahden virran maa. Sivilisaation ja kristinuskon irakilainen tarina. Kirjapaja 2020. Nid. 287 s.

 


Teologian tohtorin ja filosofian maisterin Emil Antonin uusin teos käsittelee aihetta, joka on jäänyt vähälle huomiolle suomalaisessa historia- ja tietokirjallisuudessa.

 

Vaikka suurelle osalle kansastamme lieneekin tuttu kertomus juutalaisten pitkästä pakkosiirtolaisuudesta Babylonissa, nykyisen Irakin alue yhdistetään usein vain diktaattori Saddam Husseiniin tai jihadistijärjestö Isikseen, eikä kristinuskon sinne ulottuviin juuriin.

 

Kahden virran maa -teos pitää sisällään kaksi isoa teemaa. Ensimmäinen pureutuu assyrologiaan, eli muinaisen Assyrian, Babylonian, Mesopotamian sekä sumerilaisten ja aramealaisten historiaan. Toinen teema on kristinuskon pitkä irakilainen historia, joka alkaa Jumalan kutsuessa Abrahamin Kaldean Urissa.

 

Kirjailija nostaa Lähi-idästä esiin monia kiinnostavia arkeologisia löytöjä, jotka tukevat Raamatun pakkosiirtolaisuutta käsittelevien kertomusten uskottavuutta ja aitoutta. Esimerkiksi kuningas Nebukadnessar II:n ajalta löytynyt palatsiarkisto pitää sisällään yli 300 nuolenpääkirjoitusta sisältävää taulua, joista käy ilmi palatsin työntekijöille ja muille palatsista riippuvaisille henkilöille annetut säännölliset ruoka-annokset. Vanhassa testamentissa mainitun Juudan kuninkaan Jojakinin nimi esiintyy tauluissa useaan otteeseen.

 

Anton mainitsee kolme tärkeää asiaa, joiden avulla sanoma ylösnousseesta Messiaasta levisi ja sai jalansijaa Kaksoisvirran maassa viimeistään toisella vuosisadalla. Ensimmäinen oli julistus Jeesuksesta ja hänen ihmeteoistaan. Toinen oli järkeen vetoava polemiikki pakanajumaluuksia vastaan. Kolmas liittyi etiikkaan; kristinusko edusti tietynlaista vastakulttuuria, joka motivoi konkreettisiin elämäntavan muutoksiin.

 

Teoksessa kerrotaan kiinnostavasti, miten Persian kirkon marttyyrit ovat jääneet kirkkohistoriassa Roomassa vainottujen kristittyjen varjoon. Keisari Konstantinuksen käännyttyä 300-luvulla kristityksi persialaiset Jeesuksen seuraajat kohtasivat maassaan ison haasteen: he näyttäytyivät tuolloin valtaa pitäville zarathustralaisille vihollisina, koska kannattivat vihollisvaltakunnan uskontoa.

 

Anton kertoo, kuinka vuosina 339–379 muinaisessa Persiassa tapettiin jopa 190 000 kristittyä julmasti: heitä sahattiin kahtia, heitettiin rottien syötäviksi ja elefanttien tallattaviksi. Vangittuja myös nyljettiin, ja heidän ruumiinosiaan leikattiin irti. Värisyttävä on kuvaus siitä, miten maan vankiloista värvättiin rikollisia kristittyjen teloittajiksi, koska niin monet heistä ilmoittautuivat kuolemaan vapaaehtoisina uskonsa tähden.

 

Jos Irakin kristityillä ei ole ollut helppoa menneinä vuosisatoina, niin Antonin mukaan ei ole tälläkään hetkellä.

”Irakin kristittyjen lukumäärän arvellaan laskeneen jopa 1,5–2 miljoonasta 150–200 tuhanteen Saddamin ajoista meidän päiviimme, mikä merkitsee noin 90 prosentin laskua. Kaksoisvirranmaan kristittyjen tulevaisuus on suuri kysymysmerkki”, suomalaisirakilainen tietokirjailija toteaa.

 

Kahden virran maan lukeminen ei ole vaivaton kokemus. Vaikka idän kirkon värikäs syntyhistoria mongolien ja kalifien valtakausineen onkin aiheena äärimmäisen kiinnostava, kirjassa vastaan ropisevat vuosiluvut, idän kirkon moniin haaroihin jakautumiset sekä lukuisat kirkkoisät kiistoineen pistävät helposti pään pyörälle.

 

Jos sivumäärä olisi ollut hieman laajempi, tiivistetyn tietotulvan aiheuttamalta sulatteluähkyltä olisi voinut välttyä paremmin. Emil Antonin elävä kirjoitustyyli, mielenkiintoiset lainaukset sekä hyvin valitut sitaatit kuitenkin varjelevat teosta muuttumasta kuivaksi autiomaaksi.

 

 

Markus Majabacka




45/2020

UutisetYksinäinen ja kolkko tunnelma odotti koleassa huoneessa koulupäivän päätteeksi.
ArviotEmil Anton: Kahden virran maa. Sivilisaation ja kristinuskon irakilainen tarina. Kirjapaja 2020. Nid. 287 s.



Teologian tohtorin ja filosofian maisterin Emil Antonin...
KolumniIsän rooli ja isyyden ihanteet ovat aikojen saatossa muuttuneet. Onneksi niin. Menneinä vuosikymmeninä oli tärkeämpää olla kova työmies ja perheen elättäjä kuin osallistuva vanhempi. Nykyään tunni...
PääkirjoitusSuurimmalla osalla ihmisistä on tarve tuntea olevansa osa jotakin suurempaa kokonaisuutta. Tätä kutsutaan yhteenkuuluvuuden, yhteisöllisyyden tunteeksi. Sitä kuvastaa syvä me-henki. Sosiologisesti...
UutisetIrakilainen klaanijohtaja perheineen pelastui katseltuaan Avainmedian Al Hayat -kanavaa, Avainmedia uutisoi. Mies vihasi kristittyjä Irakin sodan takia. Raamattua hän piti väärennöksenä...
UutisetHelluntailainen demonologia on viime viikkoina saanut Suomessa mediahuomiota Sanna Urvaksen väitöstutkimuksen myötä. Tutkimuksessa tarkastellaan helluntailaisia käsityksiä ja ajatuksia s...
UutisetKajaanissa sijaitsevassa Rauhan Majatalossa aloitettiin marraskuun alussa intensiivinen rukous- ja hiljentymisjakso. Mukaan voi tulla lyhemmäksi tai pidemmäksi aikaa omatoimimajoittumisperiaatteel...
UutisetHelluntaikirkko ja Uskontojen uhrien tuki ry ovat käynnistäneet keskustelusarjan, jonka tavoitteena on lisätä seurakuntaelämän turvallisuutta helluntailiikkeessä.


Helluntaikirkon t...
UutisetOn perjantaipäivä helluntaiseurakunnan rukoushuoneella Savonlinnan Tottinkadulla. Miesporukka päivittää urheilu-uutisia. Toisessa pöydässä rouvat juttelevat lapsenlapsistaan. Elämän leipääkin on t...
Kansainvälisen järjestön evankelistaohjelmassa opiskeleva Matias Toivainen: ”Missio-evankelioinnissakin voidaan saavuttaa uusia alueita”
Maahanmuuttajatyö vakiintumisvaiheessa – haasteena aidon monikulttuurisuuden saavuttaminen
Maailma mullistui – mitä nyt? Moni löytää poikkeuksellisesta vuodesta 2020 myös hyvää
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!