Torstai 23. tammikuuta.
Nimipäivää viettää Eine, Eini, Enni
Julkaistu 3.12.2019 14:48

Innovaatioton sukupolvi

Kuulen mediassa usein puhuttavan innovaatioista. Pitäisi innovoida eli uudistaa, uudentaa ja luoda. Sehän on agendalla joka alalla. Saamme jatkuvasti vaikutteita ajasta, jossa elämme. Yleinen käsitys on, että hedonismi on arvokasta, eli halutaan nauttia elämästä kaikin tavoin. 


Ristin Voitosta luen melkein joka numerossa arvostelua edellisistä sukupolvista, kuinka ne olivat vanhanaikaisia, perinteisiin tapoihin sidottuja ja joustamattomia. Ja entäs sitten. Se pelitti aikanamme, ja pääsimme eteenpäin uskossamme. Kysyimme Herralta ja luimme Raamatusta, mitä pitää tehdä, missä, milloin ja miten. Emme kysyneet itseltämme, onko se mieleistämme tai sopiiko se ”pirtaan”.

 

Nyt olemme ”ei-toivottu sukupolvi” seurakunnissamme sekä maailman päättäjien silmissä. Meiltä yritetään viedä kaikki. Ei siihen pystytä. Me olemme ankkuroituneet Jumalan sanaan ja siihen työhön, joka tehtiin Golgatan keskimmäisellä ristillä. Se pohja kestää.

 

Miksi ette mieluummin innovoi ja luo uutta kuin arvostele edellisiä sukupolvia? Teillä on paremmat mahdollisuudet kuin meillä oli. Teillä on parempi koulutus ja taloudelliset mahdollisuudet. Ei se ole totta, ettei voi, kun on entiset puitteet.

 

Kerronpa itsestäni, vaikka se ei nyt ole ihan fiksua. Tultuani uskoon sain kutsun Herralta, en profeettojen tai oman innostuksen kautta. Aloin opiskella tehtävääni ja olin mukana melkein kaikissa seurakunnan tehtävissä ilman palkkaa etsiessäni omaa paikkaani. Opiskelin englantia Englannissa ja siellä olin ryhmän kanssa
toreilla laulamassa ja todistamassa uskostamme. Sieltä sain uutena työmuotona seurakuntaamme teetupatyön. Vein asian vanhimmistoon arvioitavaksi, ja se hyväksyi toiminnan. Jumala puhui samaan aikaan muillekin, ja työmuoto levisi ympäriinsä. 

 

Sitten Jumala puhui solu­toiminnasta. Seurakunnassamme jaettiin seurakuntalaiset posti­piireittäin rukous- ja raamattupiireihin. Se ei toiminut niin kuin haluttiin, sillä ihmiset eivät halua olla kaikkien ihmisten kanssa. Toiminta jatkui kuitenkin niiden kesken, jotka halusivat olla mukana. Entä mielipide-palsta RV:ssä? Unto Kunnas oli silloin pää­toimittajana. Ehdotin palstan julkaisua, ja se on toiminut tähän asti. Eivät entisten sukupolvien johtajat ole olleet kieltämässä innovoimasta – päinvastoin.

 

Hedonistinen toiminta ei ole saanut tuulta purjeisiin, koska se sotii Raamatun periaatteita vastaan. Maailman ajattelutavan mukaista toimintaa ei voida hyväksyä, ja siksi tulee ristiriitoja.

 

Ei Jumala ole muuttunut – me olemme. Ennen oltiin niinkin ylpeitä, että kehdattiin sanoa, että olemme ”kermaa”. Nyt olemme yleisesti katsoen ”kurria”. Tutki, onko näin?  


Jukka Rokka näki sellaisen ilmestyksen seurakunnista, että puolet niistä eivät ole valmiita, kun Jeesus tulee hakemaan omiaan. Järkytyin enkä voinut mitenkään uskoa, että puolet jäisi pois ylösotosta. Nyt en ihmettele lainkaan, sillä monet uskovien kotien lapset eivät ole uudesti­syntyneet, vaikka ovat käyneet kasteella. He ovat tehneet kaiken vanhempiaan miellyttääkseen, eikä heillä ole sisäistä Kristuksen tuntemista ja elämää. Tämä on surullista. Kyllä Kristus antaa mielekkään elämän, mutta sen eteen pitää tehdä töitä eikä vain ”hengailla”. Usko ei säily, jos ei kuljeta polvitietä.

 

 

 

Eva Pasanen



Jaa
Kirkko maallistuvassa maailmassa
Intialaiset kiittävät lähetyssaarnaajia
”Kulttuurierot tuovat  tuplasti ongelmia ja hyvää”
Sairaalapappi on läsnä ilon ja kaipauksen hetkellä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!