Sunnuntai 17. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Väinö, Väinämö
Julkaistu 18.5.2016 11:04

Ihminen myynnissä

Miltä tuntuisi, jos saisit vieraassa maassa tuomion rikoksesta, joka sinut on pakotettu tekemään?

Esimerkiksi näin voi käydä ihmiskaupan uhrille. Ylitarkastaja Venla Roth yhdenvertaisuusvaltuutetun ja kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimistosta kertoo, että rikokseen pakottaminen on uusin Suomessakin näkyvä ihmiskaupan muoto.

Ihmiskauppa on rikollista toimintaa, jossa rikoksentekijä saattaa uhrinsa hyväksikäytön kohteeksi esimerkiksi painostamalla tai uhrin heikkoa asemaa hyödyntämällä. Tyypillisimmin ihmiskauppa on työperäistä tai liittyy prostituutioon. Suomessa viranomaiset vasta opettelevat tunnistamaan sitä muun rikollisuuden joukosta.

– Vaikka ihmiskauppaa tulee viran-omaisten tietoon, uhreja kohdellaan usein muiden rikosten uhreina eikä välttämättä uhreina ollenkaan. Ihmiskauppa ”uppoaa” esimerkiksi paritukseen, Venla Roth kertoo.

Suomessa on ihmiskaupan uhreille auttamisjärjestelmä, mutta todennäköisesti siihen ohjautuu vain pieni osa uhreista. Vuonna 2015 järjestelmään tuli 52 uutta asiakasta, kun vielä viime vuosikymmenellä asiakkaiden määrä jäi järjestään alle 20:n.

– Tänä vuonna auttamisjärjestelmään on ohjautunut jo enemmän asiakkaita kuin minään aikaisempana vuonna ensimmäisten kuukausien aikana. Pakolaiskriisi näkyy, myös niin, että ihmiskaupan uhreja tunnistetaan enemmän, Venla Roth toteaa.

”Ei voi olla totta”

Ihmiskaupan uhrien tarinat ovat Venla Rothin mukaan usein niin kamalia, että ne pistävät viranomaisetkin koville.

– Tarinat saavat ihmisessä helposti aikaan vastareaktion, ajatuksen, että eihän mitään noin kauheaa voi oikeasti tapahtua. Vastareaktioon liittyy usein myös uhrin vastuuttaminen tapahtuneesta.

Venla Roth kertoo, että psyykkisiltä seurauksiltaan ihmiskauppaa voidaan verrata kidutukseen.

– Petetyksi tulemisen tunteesta seu-raa häpeä ja syyllistyminen, ja avun ha-keminen on työn takana. Minäkuva vaurioituu. On tavallista, että uhrit tarvitsevat psykiatrista sairaalahoitoa. Itsetuhoisuus on yleistä, eikä uhri usein pysty enää huolehtimaan lapsistaan

.Venla Roth kertoo, että ihmiskaupparikoksia tekevät niin järjestäytyneet rikollisryhmät kuin tavalliset työnantajat. Yksi tekijäryhmä ovat uhrille läheiset ihmiset, kuten poikaystävät. Jotkut joutuvat satunnaisten tuttavien kaup-paamiksi.

Suomalaisiakin uhreina

Ihmiskaupan ajatellaan koskettavan vain ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Fakta on kuitenkin se, että viime vuonna auttamisjärjestelmään ohjautuneista uhreista toiseksi suurin ryhmä olivat suomalaiset nuoret naiset ja tytöt.

– Ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat nigerialaiset, seksuaalisesti hyväksikäytetyt naiset. Muut afrikkalaiset olivat tilastossa kolmantena. Paljon tunnistetaan myös Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevia ihmiskaupan uhreja

.Suurin osa ihmiskaupan uhreista on naisia, vaikka työperäistä ihmiskauppaa tunnistetaan Suomessa enemmän kuin prostituutioon liittyvää. Lapsiuhreja on Suomessa tunnistettu hyvin vähän.

Venla Roth sanoo, että ihmiskauppaan vaikuttaminen on ennen muuta viranomaisten tehtävä. Tavallinen ihminenkin voi miettiä kulutustottumuksiaan.

– Esimerkiksi miettimällä, kuinka vähän on mahdollista maksaa ravintolaruoasta, voi vaikuttaa työperäiseen ihmiskauppaan.

– Kannattaa pidättäytyä sellaisesta toiminnasta, jossa tietää ihmiskaupan riskin olevan korkea.

Anna Lehtinen

Jaa
Lahdessa kristillinen päiväkoti jo yli 30 vuotta
Näin tavoitetaan suurkaupungit
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!