Torstai 21. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Keijo
Julkaistu 1.3.2016 00:00

Helluntaikirkon kolme historiaa

Suomen Helluntaikirkolla on kolme historiaa, jotka poikkeavat toisistaan, mutta ovat silti kaikki yhtä totta.

Perustamishistoria

Joillekin Helluntaikirkon perustamishistoria on yhtä kuin Tampereen kokous. Kokouksen sekavuus, menettelytapavirheet, korkealle nousseet tunnekuohut, pettymykset ja rikki menneet ihmissuhteet saattelivat maailmaan Suomen Helluntaikirkon, kun sitä synnytettiin syksyllä 2001.

Perustamiskokous, jota Pentti Kapanen valottaa ansiokkaasti pro gradu -työssään, on ehdottomasti osa Helluntaikirkon historiaa. Ja siitä jääneet jäljet vaikuttavat yhä. Jos syntyvaiheissa toimittiin noin, tuleeko se leimaamaan toimintaa myös jatkossa? kysellään usein.

Kymmenen vuoden toimintahistoria

Helluntaikirkko on toiminut nyt vähän yli kymmenen vuotta. Tätä aikaa ovat leimanneet hidas mutta tasainen kasvu, epäonnistumiset ja onnistumiset paikallisseurakuntien rekisteröinnissä, alkuvuosien dramaattinen Helluntaikirkon vastustus, joka on vähän kerrassaan muuntunut keskustelevaksi yhteydenpidoksi ja informaation jakamiseksi.

Alkuvaiheen pelot eivät ole toteutuneet, eikä herätysliike ole oikeasti jakautunut. Myyttinen keskushallinto ei ole määräillyt seurakuntien asioita eikä kaapannut yhdistysten omaisuutta – puhumattakaan siitä, että se olisi tehnyt salaisia sopimuksia Vatikaanin kanssa.

Sen sijaan Helluntaikirkko on yhteisillä päätöksillä muodostunut koko herätysliikkeen edustajaksi yhteiskunnallisissa, ekumeenisissa ja kansainvälisissä asioissa. Se on myös tuottanut joukon julkaisuja, jotka ovat arvokkaana apuna seurakuntatyössä. Lisäksi Helluntaikirkko on
lausunnoissaan saattanut kirjalliseen muotoon asioita, joista herätysliikkeellä on yhteinen näkemys. Ja jos jostakin aiheesta on useampia näkemyksiä, sekin näkyy kirjallisissa tuotoksissa.

Helluntaikirkko on itsenäisten seurakuntien yhteistoiminnan alusta, jonka tehtävänä on palvella seurakuntia avoimesti ja läpinäkyvästi.  Tulevaisuutta ajatellen on paikallaan peilata Helluntaikirkon kymmenvuotista historiaa enemmän kuin kerrata sen perustamishetken pelkoja.

Herätysliikkeen satavuotinen historia

Helluntaikirkon historia ei ole vain reilun kymmenen vuoden mittainen vaan liittyy osaksi herätysliikkeen satavuotista historiaa. Helluntaiherätys sai syntynsä tsaarin ajan Suomessa ja keskellä toista sortokautta. Vapauden ja itsenäisyyden kaipuu heijastui myös uuden herätyksen syntyyn: helluntailaiset halusivat olla vapaa ja itsenäinen liike.

Tässä ei ole mitään kritisoitavaa. Itsenäisyyspyrkimys on nähtävä liikkeen syntyaikaa vasten ja sopeutumistapana silloiseen yhteiskuntaan.

Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin muuttunut paljon noista ajoista. Nyt puhutaan sopeutumisesta eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja lainsäädäntöön.

Sataan vuoteen mahtuu monia eri vaiheita, joissa helluntaiherätys on aina löytänyt tiensä eteenpäin. Liikkeen luovuus ei saakaan pysähtyä siihen, että alkuaikojen käytänteitä aletaan vaalia ikään kuin pyhitettyinä. Silloin sortuisimme juuri siihen, mistä edelliset helluntaisukupolvet pyristelivät irti.

Helluntaikirkon kolmas historia kertoo siitä, että herätysliike kykenee käymään läpi murrosvaiheita, jopa jakautumaan mielipiteissään, mutta silti säilymään yhtenäisenä.

Herätysliike on jälleen etsimässä oikeaa tapaansa toimia tässä ajassa. Jokainen seurakunta tekee omat ratkaisunsa itsenäisesti, mutta toisia seuraten ja mallia ottaen.

Toivottavasti seuraavien sukupolvien vastuunkantajat löytävät tämän ajan ratkaisuista jotakin sellaista, jota he arvostavat.


Esko Matikainen
Kirjoittaja on Suomen Helluntaikirkon
toiminnanjohtaja.

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!