Tiistai 19. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Eija
Julkaistu 20.4.2018 12:26

Eväät elämään tuo apua konfliktialuiden lapsille

Fida auttaa Irakin Mosulin lähistöllä Isisin terrorin traumatisoimia lapsia. Kuva: Matti Lindgren

Arviolta 357 mil­joonaa lasta elää sota-alueella, paljastaa Pelas­takaa lapset -jär­jestön raportti. Konfliktialueilla asuvan lapsen vaarana on kuole­ma tai haavoittuminen, lapsisotilaaksi värvääminen ja seksuaa­linen väkivalta. Iskut kouluihin ja sairaaloihin ovat muuttuneet so­dankäynnin taktiikaksi.

 

Konflikti vie lapsilta oikeudet kelvollisiin elinoloihin, koulu­tukseen, ruokaan ja puhtauteen. Unicef arvioi, että konfliktimais­sa lähes 24 miljoonaa kouluikäistä lasta jää koulun ulkopuolelle. Ko­konainen sukupolvi lapsia kasvaa ilman perustaitoja, ja se vaikeut­taa tulevaisuuden jälleenrakenta­mista. Lähi-itä on lapsille kaikista riskialttein alue. Kriisien tapahtu­mat tunkeutuvat lapsen mieleen.

 

Jälleenrakentamista tarvitaan kodeissa ja kouluissa mutta myös ihmisten mielissä niin, että heil­lä riittäisi rohkeutta rakentaa tu­levaisuutta. Lapsille turvallisuu­dentunteen palauttaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta he pää­sevät takaisin normaaliin arkeen.

 

 

Toivoa Mosulin lapsille

Fida toimii konfliktialueiden las­ten parissa Irakissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Tämän vuoden Eväät elämään -kampanja kerää varoja kriiseistä kärsineiden lasten tukemiseksi ja toivon palauttamiseksi.

 

Irakissa tavoitteena on mah­dollistaa lapsille turvallinen paluu kouluun sekä vapaa-ajan toimin­taa. Lapsille järjestetään kerhoja, joissa he saavat psykososiaalista tukea. Vanhempia ja opettajia tu­etaan suojelemaan lapsia.

 

Fidan Irakin hankekoordi­naattori Johanna Lindgren to­teaa, että maa on kokenut so­taa sodan perään. Lapset näke­vät väkivaltaa jatkuvasti kotona, kaduilla ja koulussa. Väkivallan kierre on saatava loppumaan, jotta turvallinen lapsuus olisi mahdollinen myös Irakissa.

 

– Lasten silmät tuikkivat ja hymy on herkässä, kun heidät huomataan, toteaa Lindgren, joka on työskennellyt Mosulin lä­histöllä Isisin tuhoamissa kylissä.

 

Esimerkiksi Fidan rahoittama tukiryhmä taisteluja paenneil­le tytöille on auttanut heitä usko­maan jälleen itseensä. 17-vuoti­as Tara kertoo vertaistuen mer­kityksestä.

 

– Olen oppinut itsetunnosta ja masennuksesta mutta myös roh­keudesta. Tärkeintä on ollut, kun sain kuulla, kuinka arvokas olen.

 

– Täällä on monia tyttöjä ja poi­kia, jotka haluavat saavuttaa unel­mansa, mutta eivät voi. Jotkut an­tavat periksi. Minä en aio antaa periksi. Pysyn vahvana ja käyn kouluni loppuun.

 

 

Tärkeintä on tukea vanhempia

Kaikki lapset tarvitsevat suojaa, turvaa, rakkautta, lepoa ja leik­kiä. Kriisialueilla perheet ja lasten kanssa työskentelevät tarvitsevat usein tukea siihen, että ymmär­tävät toimia lasten kanssa oikein.

 

Lastenpsykiatrian erikoislää­käri Tiina Hokkanen työsken­teli vuosina 2010–2016 Fidan Lä­hi-idän hankkeissa psykososiaa­lisen tuen asiantuntijana. Hänen kokemuksensa mukaan alueella on suuri vanhemmuuden tukemi­sen tarve.

 

– Fyysinen rankaiseminen ja henkinen väkivalta ovat Lähi-idässä todella tavallisia, Hokkanen toteaa.

 

– Aikuisilta puuttuu usein tie­toa väkivallan vaikutuksista lap­seen sekä ymmärrys siitä, miten lasta voi kasvattaa ilman fyysistä rankaisemista.

 

Tiina Hokkanen pitää tärkeänä, että lasten kanssa työskenteleviä tahoja koulutetaan tarjoamaan psykologista ensiapua lapsil­le. Niinpä Fidan Lähi-idän hank­keissa valmennetaan opettajia ymmärtämään paremmin lapsen tarpeita ja käyttämään rakentavia kasvatuskeinoja. Samoin äitejä ja isiä tuetaan vanhemmuudessa.

 

 

Lapsi kaipaa ymmärrystä ja rohkaisua

Hokkasen mukaan järkyttäviä asi­oita kokenutta lasta voivat tukea kaikki lapsen lähipiirin aikuiset, kuten vanhemmat, sukulaiset, opettajat ja uskonnollisten yhtei­söjen edustajat. On tärkeää lisätä näiden tahojen ymmärrystä, sillä he ovat niitä ihmisiä, joiden kans­sa lapset viettävät aikaa ja jotka voivat tarjota lapselle vakautta.

 

– Myös ammattilaisilla on oma roolinsa, Hokkanen sanoo.

 

Hän jatkaa, että ammattilais­ten mahdollisuudet ovat kuiten­kin rajalliset, elleivät lapsen lähiympäristön aikuiset pysty tar­joamaan turvallisuutta. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys vanhemmilla on lap­sen tukemisessa, ja sitä enemmän myös ammattilaisten tarjoama apu toteutuu vanhempien kaut­ta, vanhempia tukemalla.

 

Muun muassa Irakissa on huo­mattu, että Mosulista paenneil­la vanhemmilla on ongelmia esi­merkiksi tunteiden hallinnassa. Kun vanhemmat saavat keskus­tella omista kokemuksistaan, he voivat tukea lapsiaan.

 

– Eräs lastaan lyönyt äiti kertoi mielensä rauhoittuneen, kun hän sai tulla vapaaehtoistyöhön toi­mintakeskukselle muiden äitien seuraan, hyvään ilmapiiriin. Hän lopetti lapsensa kurittamisen, Jo­hanna Lindgren kertoo.

 

Lindgrenin mukaan lapset tar­vitsevat aikuisia, jotka uskovat heihin ja kannustavat epätoivoi­senkin todellisuuden keskellä.

 

– Ulkopuolisen avun lisäksi toi­vo tulee kuitenkin ennen kaikkea Jumalalta, Lindgren toteaa.

 

 

Irakin ja Kongon lapsia voi tukea lahjoittamalla tai järjestämällä ke­räystempauksen. 20 euron teksti­viestilahjoitus onnistuu tekstaa­malla fida20 numeroon 16155. Seu­rakuntien lipaskeräys on ympäri Suomea 7.–31. toukokuuta.


 

 

 Katja Köykkä









Kongon unohdetut lapset

Sissisodista kärsivä Kongon demokraattinen tasavalta on lapsille pahempi kuin painajainen.

 

Maan 4,5 miljoonasta pakolaisesta yli puolet on lapsia. Fida antaa pakolaislapsille mahdol­lisuuden käydä koulua. Psykososiaalinen tuki auttaa traumasta palautumisessa ja pyrkii oh­jaamaan lasten arjen normaaliin rytmiin. Lap­sille on rakennettu keskuksia, joissa on turvalli­nen leikkitila.

 

Florance, 15, kertoo pelkäävänsä kahta asiaa: tappamisia ja köyhyyttä. Lähellä olevilla vuorilla on yhden sissiryhmän keskus.

 

– He tekevät, mitä huvittaa. Tappamiset tapah­tuvat öisin, eikä kukaan tiedä, keitä he ovat.

 

Vain kahta päivää aikaisemmin sissit iskivät terveysasemalle, joka on lähellä Florancen kotia.

 

– Tätini oli mennyt sinne synnyttämään. Sissit tappoivat hänet veitsillä, tyttö kuiskaa.

 

Joitakin vuosia sitten Florance joutui lopetta­maan koulun köyhyyden vuoksi. Viime vuonna hän pääsi Fidan tuella takaisin kouluun. Kun hän puhuu siitä, hänen katseensa kirkastuu.

 

– Lempiaineeni on matematiikka. Haluan iso­na lääkäriksi!

 

Lastenkeskus on Florancen lempipaikka.

 

– Työntekijöiden kanssa puhuminen on autta­nut minua tuntemaan oloni turvalliseksi.

 

 

Maija Saarni



Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!