Tiistai 19. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Eija
Julkaistu 29.9.2016 00:00

Ei savua ilman tulta

Rohkaistuneena Kari Hyttisen mielipidekirjoituksesta ”Vaeltakaa valkeuden lapsina” (RV 38) uskallan minäkin julkisesti yhtyä hänen ihmettelyynsä, joka koskee eräitä ilmiöitä nykyisessä helluntailiturgiassa.

On ilmiselvää, että savut ja värivalot on tarkoitettu tehosteiksi, mutta tehostamaan – mitä?

Olen juuri ja juuri saanut itseni ”psyykatuksi” sietämään kovaäänistä musiikkia. Värivalot ovat kuitenkin minulle migreeniin taipuvaisena ihmisenä liikaa. Kun viime aikoina valot – kirkkaat tai värilliset – suunnataan salin etuosasta suoraan yleisön silmiin, pääni räjähtää. Jälkikuvat jäävät haittaamaan näkökenttää pitkäksi aikaa aivan kuten tinnitus korvissa. Näitä häiriötekijöitä voi onneksi välttää seuraamalla jumalanpalvelukset streaming-lähetysten kautta, mistä kiitos tekniikalle. Silloin äänen voi säätää mieleisekseen ja poistaa kuvan taustalle, jos valot käyvät silmiin.

Joitakin aikoja sitten huvituin siitä, että eteisessä ennen kokousta oli saatavissa korvatulppia. Tällaisia konsertissa ihmisille jaettavia kuulosuojaimia voisi verrata taidenäyttelyyn, johon mentäisiin mustat lasit päässä, jottei tarvitsisi nähdä enemmän kuin näköaisti sietää. Nykyään hengelliseen tilaisuuteen on varustauduttava kuulosuojaimin ja mustin lasein – eikä tämä ole vitsi.

Mitä lisäarvoa tehosteet antavat? Selitetäänkö nekin ”Jumalan läsnäolon” houkuttelemisella? Onko yökerhon keinoin tarkoitus varmistaa Jumalan mukaantulo tilaisuuksiimme? Onko maailmallinen tarkoituksellisesti sekoittumassa pyhään, Jumalalle erotettuun?

Itse tulin uskoon nuorena evankelis-luterilaisen seurakunnan nuorisotyössä. Kokoontumisissa ylistettiin Siionin virsin tai Siionin Kanteleen laulujen sanoin – kaikki yhdessä: nuoret ja vanhat. Painotus oli Sanan tutkimisessa. Siinä koettiin Jumalan läsnäoloa ja Pyhän Hengen vaikutusta: syntisyyden tuntoa ja eheyttävää armohoitoa syvällä sydämessä asti. Ulkoisia tehosteita ei tarvittu. Minulle se riittäisi vieläkin.

Ilokseni Sanan julistus on saanut enemmän tilaa seurakunnassa. Se ei enää ole ylistysmusiikkipainotteisen tilaisuuden päätteeksi ”muutama ajatus Raamatusta”, jotka kuulijoille pikaisesti läksiäisiksi jaetaan. Jumala on siunannut meitä hyvillä seurakunnan johtajilla ja opettajilla. Olisiko tarvetta myös ihan aidolle hengelliselle isyydelle, johon Hyttinenkin tekstinsä lopussa viittaa? Ei savua ilman tulta, sanoo kansanviisaus. Raamattu puhuu Jumalan tulesta ja vieraasta tulesta uhrialttarilla. Ilmestyskirjassa on jopa maininta temppelin täyttymisestä savulla (Ilm. 15:8). Se savu lähtee Jumalan kirkkaudesta, ei ihmisten savukoneista – eikä sen aika ole vielä.


Marketta Myyrä
Jyväskylä

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!