Perjantai 22. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Tuulikki, Tuuli, Tuulia
Julkaistu 1.3.2016 00:00

Artikkeli: Viitteitä läpimurrosta?

Kun terroristit surmasivat vuosi sitten pariisilaisen satiirilehden Charlie Hebdon 12 toimittajaa, ihmiset ympäri maailman osoittivat solidaarisuuttaan: ”Je suis Charlie. Minä olen Charlie.” Tuosta lauseesta tuli kansanliike, joka vakuutti: ”Me emme pelkää!”

Kun marraskuussa surmattiin Pariisissa yli kymmenkertainen määrä ihmisiä, amerikkalainen uutisankkuri lausui: ”Pray for Paris! Rukoile Pariisin puolesta!” Yhtäkkiä tuo lause rantautui ateistiseen Eurooppaan ja siitä tuli iskulause rock-konserteissa, mainoksissa, vaatteissa, graffiteissa, kaikkialla.

Pelko oli iskenyt ihmisten tajuntaan. Onko nyt tullut Euroopan aika turvautua korkeimpaan voimaan, häneen, joka oli heitetty kauan sitten yli laidan?

Merkkejä ilmassa

Jos joku olisi sanonut viisi vuotta sitten, että merkittävä osa muslimeista tulee luopumaan islamista, hänelle olisi tarjottu ammattiapua.
Mutta nyt on ilmassa jotain odottamatonta.

Pieni suomalaistiimi tutustui syksyllä Ateenassa erääseen puistoon. Sinne tulee joka päivä satoja afgaanipakolaisia. Puistosta he jatkavat matkaa kohti Euroopan sydäntä.

Eräs vierailun isännistä kysyy aika ajoin puistoon kokoontuvilta, miksi he ovat jättäneet maansa. Vastauksena on milloin 30 vuotta kestänyt sota, milloin Talebanien terrori. Sieltä täältä kuuluu yllättävä vastaus: ”Me olemme väsyneet islamiin!”

Marraskuisessa Torinon Pentecostal European Mission -konferenssissa sai virallisista puheista ja yksittäisistä pöytäkeskusteluista hyvän läpileikkauksen pakolaisten Balkanin-reitin tapahtumista.

Kun pakolaiset tulevat Kreikkaan, heitä ei ole vastassa poliiseja pamppuineen, kuten ennen, vaan uskovia vapaaehtoisia. Nämä ottavat vastaan aaltojen paiskomia kumiveneitä, jotka on sullottu täyteen uimataidottomia pakolaisia. Uskovat vaatettavat ja ruokkivat tulijat, antavat hoitoa ja saattavat heidät halausten kera matkalle kohti tuntematonta. Tarjolla on myös hengellistä luettavaa.

Tässä kohtaa tapahtuu monen muslimin maailmankuvan mullistus: ”Hetkinen, meille on tolkutettu, että kristityt ovat pahoja. Ja nyt, kun hätämme on suuri, he ovat ainoa apumme.”

Sitten matka jatkuu siellä täällä reitin varrella olevien avustuspisteiden kautta kohti Itävaltaa, Saksaa ja Skandinaviaa.

”Where is book?”

Avustuspisteiltä ja joskus jopa vastaanottokeskuksista kuuluu kummia. Monet pakolaiset ovat kysyneet huonolla englannilla: ”Where is book, missä on kirja?” Auttajat ja keskusten virkailijat eivät ole aina ymmärtäneet kysymystä. ”What book, mikä kirja?” Asiaa on selvennetty arabiaksi, dariksi tai kurdiksi: ”Kitab, Kitab al-sharif!” – antakaa meille Raamattu!

Lahtelaisessa pitseriassa kokoontui eräänä marraskuun iltana joukko irakilaisia turvapaikanhakijoita. Pian selvisi, että miehistä monet olivat jättämässä islamin. Heille ehdotettiin kristillisten TV-kanavien ja nettisivustojen lataamista älypuhelimille.

Ja yllätys, yllätys: jokaisella miehellä oli jo puhelimessaan ladattuja sivustoja. Se on kuulemma yleistä turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Lähetysjärjestötkin kertovat jatkuvasti, kuinka Isiksen ja Talebanien toiminta suorastaan ajaa muslimeita Jeesuksen luo.

Vaikka monet kristityt ovat rukoilleet vuosia herätystä ja hengellistä läpimurtoa, tällaiset uutiset yllättävät. Nyt tarvitaankin oikeaa asennetta, oikeita toimia ja lisää rukousta, että meneillään oleva hengellinen etsintä realisoituu mittavana herätyksenä.


Timo Kekolahti

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!