Perjantai 27. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Hikko, Astrid, Estrid
Julkaistu 22.10.2020 08:50

Älä unohda lapsia ja muukalaisia

Siellä korona, täällä korona, joka puolla korona… Ovatko kaikki muut asiat ja uutisaiheet kadonneet? Missä ovat esillä muut sairaudet, inhimillinen hätä ja ihmisten avun tarve? Entä normaali elämä? Uskallammeko enää mitään? 

Osa ihmisistä taputtaa karvaisia käsiään yhteen ja riemuitsee siitä, että Suomi on sulkeutunut. Vihdoinkin saadaan olla täällä rauhassa. Turvapaikanhakijat eivät pääse häiritsemään meitä. Mitäpä niistä, jotka nääntyvät nälkään kaikkien katujen kulmissa, kunhan ovat poissa silmistä ja poissa mielistä. Mitäpä niistä, joiden kodit on tuhottu, läheiset tapettu ja tulevaisuus ryöstetty. Suljemme silmämme ihmisten hädältä ja pelkäämme koronaa.

 

Kuulen, kuinka kivet jo viuhuvat ilmassa: eikö tuo ymmärrä tilanteen vakavuutta ja taudin ankaruutta? Ymmärrän toki, mutta toivon silti jonkinlaista suhteellisuudentajua ja muitakin näkökulmia asiaan kuin vain sen, että korona tulee ja tappaa. Entä jos ei tapakaan? Ei syöpäkään aina tapa, vaikka syöpään kuolikin vuonna 2018 Suomessa 12 730 henkilöä.

Entä lapset? ”Meillä ei ole pitkään aikaan ollut näin levottomia ryhmiä”, sanovat työntekijäni. ”Koulussamme on tänä syksynä huomattavan paljon häiriökäyttäytymistä”, kirjoittaa lapseni koulun rehtori. Lasten kerhossa olemme tänä syksynä joutuneet selvittelemään enemmän ongelmatapauksia kuin koskaan.

 

Martti Luther naulasi lokakuun 31. päivänä vuonna 1517 Wittenbergin linnankirkon oveen 95 teesiään tarkoituksenaan ilmaista mielipiteensä siitä, millainen kirkon tulisi olla. 503 vuotta myöhemmin mietin, minne naulaisin omat teesini. Minun teesini kuuluu: älä unohda lapsia äläkä muukalaisia!

Kuka kertoo lapsille Jeesuksesta, jos seurakunta ja uskovat eivät sitä tee? Annammeko nousevan sukupolven jäädä vaille kristillistä opetusta? Pelkäämmekö koronaa emmekä uskalla miettiä uusia keinoja? Mutta kun ei meillä seurakunnassa ole lapsia. Ei ehkä olekaan, mutta paikkakunnallasi on. Suljetko silmäsi ja käännät selkäsi? ”Antakaa te heille syödä.” Muistatko, kuka näin sanoi?

 

Katsele ympärillesi kauniissa kodissasi ja kiitä Herraasi, mutta muista rukouksin niitä, jotka asuvat telttamajoissa tai taivasalla. Seuraavan kerran, kun kiroat poliitikkoja, jotka ovat päästäneet ”niitä” Suomeen, mieti, kuinka moni on löytänyt pelastuksen Jeesuksessa tänne tultuaan. Jos et tiedä, soita minulle ja kysy. Voin kertoa lisää. Avaa silmäsi ja korvasi ja huomaa, miten hyvin meillä vielä asiat ovat. Esimerkiksi sillä ruuan määrällä, mikä kaupoista heitetään hukkaan joka päivä, ruokkisi valtavat määrät nälkäisiä. 

Seuraavan kerran, kun menet seurakuntaan, kiitä Herraa siitä, että olet paikassa, joka voi olla kaikkien kansojen koti. Seurakunnan tulisi olla paikka, johon jokainen on tervetullut ja jossa jokainen huomioidaan. Sen tulisi olla yhteisö, jossa emme erottele toisiamme maahanmuuttajiksi, suomalaisiksi, muuten vaan junan tai jonkun muun välineen tuomiksi, vaan jossa kaikki voisimme olla yhtä Kristuksessa ilman erottavia väliseiniä ja luokituksia. Muutos alkaa meistä jokaisesta. Minusta ja sinusta. 

 

Pirjo Raunio

Kirjoittaja on Suomen Helluntaikirkon monikulttuurisuustoimikunnan puheenjohtaja.. 



Jaa
Berliiniin nousee kolmen uskonnon yhteiskirkko 
Mariia ja Jüri Aro-Panula: Lasten muutto kotoa herättää iloa ja ikävää
Jumalan äänen kuulemista oppimassa 
"Haluamme heidän tietävän, että he eivät ole yksin" – Uskoon tulleet muslimit tarvitsevat rukousta
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!