Tiistai 25. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Uuno, Uno
Julkaistu 11.12.2015 14:38

Tapahtumat ovat tekijöidensä näköisiä

Juhannukseen on aikaa noin kuusi kuukautta.

Paljastus kulisseista: Juhannuskonferenssi on muuttumassa. Kenttähuhujen mukaan silmiinpistäviä muutoksia olisi kaksi. Ensinnäkin tilaisuuksien ohjelmavastuussa on aiempia vuosia pienempi joukko. Ratkaisulla haetaan linjakkuutta ja sitä, että konferenssi voitaisiin kokea yhtenä kokonaisena tapahtumana sen sijaan, että neljän tapahtumapäivän aikana nähtäisiin parinkymmenen erilaisen tilaisuuden sikermä.

Toinen näkyvä muutos liittyy tapahtumassa olevien areenoiden määrään. Ne vähenevät ainakin yhdellä erään jonkinasteista kulttimainetta nauttivan teltan jäädessä tulevana vuonna kokonaan rakentamatta. Sen sijaan päälavan lisäksi tapahtumaan tulee aktiivinen iso kakkosareena – mihin, on vielä salaisuus.

Mistä pyrkimys linjakkuuteen johtuu? Muutoshalun taustalla saattaa olla se, että yhä useampi helluntailainen on tutustunut konferensseihin muualla maailmassa. Juhannuskonferenssia ei katsota enää samoilla kakkuloilla kuin ennen, vaikka eurooppalaisittain harvinaisesta helluntailaisten jättitapahtumasta ollaan syystäkin ylpeitä.

Kuka tahansa vastuunkantaja voi vahvistaa kokemuksen, ettei yksittäisillä kokouksilla ole samanlaista vaikutusta kuin kokonaisella tilaisuuksien sarjalla – ja näitä keskenään jonkinlaisessa sopusoinnussa olevia sarjoja haluttaisiin nyt tarjota.

Siirto seurakuntakenttään. Muutosintoon liittyy aina myös mittakaavavirheitä ja suoranaisia harhakuvitelmia. Yksi säännöllisesti kentällä vastaan tuleva illuusio on se, että esimerkiksi tapahtumiin voidaan pikku skarppaamisella ja viilaamisella luoda olennaisesti parempi anti kuin seurakunnassa arkena on.

Erityisesti markkinoinnin osalle kohdistuu liikaa toiveita. Kuvitellaan, että jos vain tapahtumien ulkoasu ja ennakkopöhinä saataisiin nykyistä vetävämmäksi, alkaisi kuin itsestään syntyä konferensseja, joihin kansa vaeltaa suurin joukoin innokkaan odottavaisina ja joista lähdetään kotiin sydän syttyneenä ja mieli virkistyneenä.

Tapahtumat ovat aina tekijöidensä näköisiä. Juhannuskonferenssin yksi hiljaisista tehtävistä on kertoa totuus helluntailaisen seurakuntakentän tilanteesta. Tämä totuus on nähtävissä talkoolaisten ikärakenteessa. Se kuuluu toiminnanjohtajien kolehtipuheissa. Se tuntuu tavallisen kävijän rintalastan kohdalla joukkoon kuulumisen tai porukasta pois lipumisen tunteena.

Toisaalta se näkyy nuorten intona, kun saa tavata uskovia ikätovereita kenties ainoita kertoja koko vuonna. Aikuinenkin huomaa, että tapahtumassa voi kokea olevansa vähän parempi versio omasta itsestään.

Niin; konferenssi synnyttää aina tunteita. Jos ei muuta, niin sen tunteen, ettei tunteita ole. Juhannuskonferenssissa näkyy helluntailaisuuden koko kuva.


Anssi Tiittanen

Kirjoittaja on Ristin Voiton toimituspäällikkö.

Jaa
Johtaja-ainesta
Unelmana rakkauden parantamat perheet
Kutsu kantaa yhä
Kun pastorista tuli kiinteistönvälittäjä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!