Tiistai 12. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Virpi, Konrad, Kurt
Julkaistu 24.6.2015 14:55

Pyöräajelulla pitkästä aikaa

Pyhän Hengen teemavuotta viettävä helluntaiherätys tuntuu mielellään muistelevan ensimmäistä helluntaita ja Azusa-kadun tapahtumia. Se unohtaa samalla, etteivät nykyisen karismaattisuuden kriisin keskiössä suinkaan ole Pyhän Hengen kastetta vielä kokemattomat kristityt. Ei: ongelman ytimessä ovat uskovat, jotka ovat saaneet armolahjoja mutta eivät enää käytä niitä.

Tessalonikalaiskirjeen kehotus olla sammuttamatta Henkeä ja 2. Timoteuskirjeen vetoomus armolahjojen täyteen liekkiin puhaltamisesta
muistuttavat kipeällä tavalla, että Pyhän Hengen lahjat on mahdollista laiminlyödä ja hiivuttaa.

Tilanne on toisaalta lohdullinen: Pyhä Henki ei ole henkitoreissaan. Jumala ei ole unohtanut suomalaisia helluntailaisia. Me sen sijaan olemme unohtamassa voiman, joka aikanaan sai seurakunnan syntymään ja toimii yhä sen todellisena polttoaineena.

Oman armolahjan uudelleen virittämisessä saattaa olla kysymys samantyyppisestä asiasta kun pyöräilyn aloittaminen vuosien tauon jälkeen. Alku voi olla haparoiva, ja itsensä saattaa löytää pari kertaa ojastakin. Ketjut tarvinnevat rasvausta ja renkaisiin on pumpattava ilmaa. Pyörällä ajamisen taito sinänsä ei kuitenkaan ihmiseltä koskaan täysin katoa.

Olennaista oman hiipuneen armolahjan virittämisessä on ymmärtää, ettei (polku)pyörää tarvitse siis keksiä uudelleen. Se tulisi vain ottaa käyttöön.

Armolahjojen jälleenvirittely saattaa olla puuhaa, joka kannattaa aamukokousten sijaan aloittaa yksin tai muutaman ystävän kanssa, joita piinaa sama havahtuminen oman lahjan hiipumiseen. Pastorinkin kannattaa alkaa kutsua koolle niitä, jotka joskus käyttivät lahjaansa rohkeasti mutta nyttemmin ovat vaienneet. Comebackin tekevistä karismaatikoista voi tulla seurakunnan todellisia kultakimpaleita.

Kenties kipein kysymys jokaiselle armolahjaansa pitkästä aikaa virittelevälle on hyvin henkilökohtainen: uskonko aidosti, että Pyhä Henki toimii lahjojensa kautta minussa? Uskonko, että se tavujen sekamelska, joka suustani tulee, on ihan oikeaa rukouksen kieltä, jota kenties vain Jumala ymmärtää? Ja uskonko, että ne usein itsestä epäolennaisilta tuntuvat ajatukset ovat todella tiedon, viisauden tai profetian sanoja, jotka tulisi välittää muille?

Armolahjoja on lähestyttävä uskon kautta. Niihin täytyy uskoa. Usko ja armolahjat ovat kaveruksia; ne eivät yleensä toimi yksin.

Seurakunnissa, joissa armolahjoja käytetään, nähdään säännöllisesti uusiakin henkikasteen kokeneita. Vaikka lahjat annetaan ylhäältä, Pyhän Hengen kosketuksen kaipaus leviää usein ihmiseltä ihmiselle.

Unelmissani yhä useampi helluntailainen aloittaa tänä kesänä jälleen pyöräilyharrastuksen. Ruosteet rapisevat pois, huumaava kesäinen tuoksu täyttää aistit ja Pyhän Hengen valtaama uskova muistaa taas, kuinka tärkeää ja toisaalta yksinkertaista on lähteä liikkeelle.

Anssi Tiittanen

Kirjoittaja on Ristin Voiton toimituspäällikkö.

Jaa
Koko kaupungin olohuone
Isä itärajalta
Muutto uuteen kotiin
Voisiko Jeesus-talo toimia nykyisin?
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!