Tiistai 25. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Uuno, Uno
Julkaistu 16.9.2015 15:50

Pitääkö vain hyvää ihmistä auttaa?

Olen miettinyt otsikon kysymystä maailman pakolaiskriisin tultua julkisuuteen ja työnnyttyä myös minun länsimaiseen, hyvinvoivaan todellisuuteeni.

Olen miettinyt sosiaalisessa mediassa esiin nostettuja, usein tuulesta temmattuja ”uutisjuttuja”, joissa ulkomailta tulevat varastavat, tappavat ja raiskaavat. Ja miettinyt myös sitä tosiasiaa, että suuri osa nyt liikkeellä olevista ihmisistä ei ole maailman syrjäisimmissä kolkissa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. Hikeennyin, kun näin ikäiseni, ellei vanhemmankin, miehen väittävän pääministeri Juha Sipilälle, että on 17-vuotias.

Mutta silti olen sitä mieltä, että Euroopan velvollisuus on auttaa. Miksi? Siksi, että me olemme rikkaita ja siksi, että joskus me olimme myös kristittyjä. En ole lainkaan varma, että pakolaiskriisi ja juuri Eurooppaan suuntaava muuttoliike on sattumaa. Todennäköisesti Jumala kysyy meiltä myllerryksen keskellä ja sen avulla: Voitteko auttaa? Haluatteko, vaikka ette saisi siitä mitään takaisin? Onko teissä vielä nöyryyttä, että pystytte tunnustamaan, että kaikki teillä oleva hyvä on minulta?

Roomalaiskirjeen 5. luvun jakeet 6–8 puhuttelevat nykyeurooppalaisia yhtä paljon kuin Rooman kristittyjä aikanaan: ”Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.”

Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista on ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että tummaihoisten afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaisen valkoisen rodun. Tällaiseen ylimielisyyteen ei ole varaa meistä yhdelläkään. En ole ansainnut länsimaista ylellistä elämääni yhtään sen enempää kuin Välimereen hukkunut puolustuskyvytön pakolaislapsi kuolemaansa. Syntyessämme olimme aivan samanlaisia avuttomia ihmistaimia; hän vain sai paljon huonommat lähtökohdat elämään kuin minä.

Ihmiset tuntuvat nykyään olevan perin vieraita toisilleen. Asian ei tarvitsisi olla niin. Kristityllä on vielä ei-kristittyä suurempi syy ymmärtää, että pohjimmiltamme olemme hyvin samanlaisia. Jos kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia, heillä on jopa yhteys toisiinsa Isän kautta.

Syntiinlangenneessa olemuksessamme olemme vihamielisiä ”meidän ryhmäämme” uhkaavia muukalaisia vastaan, mutta onko nykyisen vihamielisen ilmapiirin taustalla muutakin? Luulen, että olemme vieraantuneet myös niistä ennen niin lähellä eläneistä, ”samanlaisista” ihmisistä. Jos ihminen ei saa tai osaa ottaa vastaan rakkautta, ei sitä ole hänellä antaa eteenpäinkään. Jos sitä ei riitä edes ihan lähimmän ihmisen kohtaamiseen, mistä sitä löytyisi jollekulle kaukaiselle?

Ei, hyvä ihminen ei ole ainoa, jota kuuluu auttaa. Jos apua jaettaisiin ominaisuuksiemme perusteella, kukaan meistä ei olisi oikeutettu siihen – puhumattakaan siitä, että Jeesus kuoli puolestamme ja antoi meille iankaikkisen elämän.


Anna Lehtinen

Kirjoittaja on Aikamedian verkkotoimittaja.

Jaa
Johtaja-ainesta
Unelmana rakkauden parantamat perheet
Kutsu kantaa yhä
Kun pastorista tuli kiinteistönvälittäjä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!