Sunnuntai 22. syyskuuta.
Nimipäivää viettää Mauri, Mauritz, Moritz
Julkaistu 7.8.2019 00:00

Mitä ihmisten johtaminen on?

Olen miettinyt paljon ihmisten johtamista. Seurakunnassakin johdetaan, vaikka jotkut sanovat, että kyse on vain palvelemisesta. Toki näin on. Silti asioita ja ihmisiä tulee johtaa. Raamattukin puhuu johtamisesta, joten kyse ei ole mistään epäraamatullisesta uudesta villityksestä. Roomalaiskirjeessä (12:8) kehotetaan johtamaan tarmokkaasti, ja 1. Korinttolaiskirjeessä (12:28) sanotaan Jumalan asettaneen ihmisiä tehtäviinsä, kuten johtamaan.

 

Ihmisten johtamisessa korostuvat keskustelu, kuuntelu ja aito läsnäolo. Ihmiset kaipaavat johtajilta kuulluksi tulemista sekä oikeudenmukaista ja läpinäkyvää kohtelua myös seurakunnassa. Ihmisten johtamisessa pyritään siihen, että työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita tekemään tehtävänsä tavoitteiden mukaisesti ja kokevat itsensä ja palvelemisensa merkityksellisinä ja tärkeinä. Tämä korostuu varsinkin vapaaehtoisten johtamisessa, johon kuuluu vahvasti kannustava ote, tukeminen, välittäminen, osallistaminen sekä palautteen ja kiitoksen antaminen. On tärkeää, että johtaminen perustuu luottamukseen, on oikeudenmukaista ja vuorovaikutukseltaan avointa.

 

Leijonien valmentaja Jukka Jalonen on sanonut, että hän haluaa tuntea omat alaisensa. Niinpä hän soittaa kaikille pelaajilleen turnausten jälkeen, kysyy heidän mielipidettään omasta ja joukkueen pelistä ja antaa palautetta henkilökohtaisesti. ”Kukin suhtautuu soittoihin omalla tavallaan, mutta kyllä ne ilahtuvat, kun tulevat noteeratuiksi”, Jalonen kertoo. Kultajoukkueen valmennustyyli panee miettimään, miten me voisimme parantaa seurakunnassa ihmisten johtamista. Olisiko meillä jotain opittavaa siitä, miten Leijonia valmennetaan?

 

On tärkeää, että seurakunnan johto keskustelee työhön ja johtamiseen liittyvistä asioista, toimintatavoista, haasteista, ongelmista ja hyvistä käytännöistä keskenään. Näin voimme oppia toinen toisiltamme, löydämme haasteisiin yhdessä parhaat mahdolliset ratkaisukeinot ja saamme luotua seurakuntaan yhtenäiset johtamiskäytännöt. Ihmisillä on sisäänrakennettu tutka tunnistaa oikeudenmukaisuus. Tarkkailemme ympäristöämme ja muiden käyttäytymistä ja arvioimme, kohdellaanko meitä samoin kuin muita. Jos johtamiskäytännöistä ei ole yhteistä linjaa, seurakunnassa tulee helposti kokemuksia siitä, että ihmisiä kohdellaan eri tavoin. Tämä voi puolestaan johtaa epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen.

 

Jos seurakunnan strategia, tavoitteet ja arvot on keskusteltu ja jalkautettu niin, että jokaisella on selkeä käsitys, mitä ne tarkoittavat omassa palvelutyössä, on luotu hyvät lähtökohdat ihmisten jaksamiselle. Kun palkattuja ja vapaaehtoisia johdetaan työn kehittämiseen osallistaen, he ovat todennäköisesti motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä.

 

Olisiko tämä sitä ”tarmokasta” johtamista nykypäivänä?

 

 

Eija Saarenmaa

 

Kirjoittaja on Haapamäen helluntaiseurakunnan johtoryhmän jäsen.



Jaa
Alkoholistista tulee peittelemisen mestari
Pastoripariskunta kohtaa haasteita monelta suunnalta
Kivulias tie nuorisopastoriksi
"Toivon kirjojeni tuovan lohtua"
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!