Maanantai 9. joulukuuta.
Nimipäivää viettää Anna, Anne, Anni, Anu, Annikki, Anneli, Annukka, Annika, Anna, Anne, Anni, Annika, Anneli, Annette
Julkaistu 3.12.2019 15:50

Mihin menee Suomi?

Sähköpostini on täyttynyt viime ajat kansalaisten huolestuneista yhteydenotoista liittyen sanan- ja uskonnonvapauden tilaan Suomessa. Tuskin oli toivuttu valtakunnansyyttäjän päätöksestä aloittaa rikostutkinta teologisesta keskustelusta, kun apulais­oikeusasiamies näki ”kirkkotilan lähtökohtaisesti ongelmalliseksi” koulujen joulujuhlalle.

 

Uskonnon- ja sananvapauskohut kertovat ajasta, jossa niin sanotun ”suvaitsevaiston” näkemysten vahvistamiseksi muiden perusvapaudet kaventuvat. Tähän mennessä kirkkotilan käyttö koulun juhliin ei ole ollut ongelma, kunhan on noudatettu Opetus­hallituksen ohjetta. Joulu- ja kevätjuhlat ovat saaneet sisältää suomalaiseen kristilliseen kulttuuriperintöön kuuluvia elementtejä ”Enkeli taivaasta Suvivirteen”. Nyt sitten sisällön problematisoinnin lisäksi seinistäkin välittyy ongelmallisia ”uskonnollisia merkityksiä”!

 

On surullista, että suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan unohtamassa kristillisen uskon ja kulttuurin merkitys tälle kansakunnalle ja laajemmin koko länsimaiselle sivistykselle. Raamatun sanoma ei ole pelkästään hengellisesti ihmisiä muuttava, vaan se on muuttanut myös ympäröivät yhteiskunnat.

 

Itse asiassa olemme kansakuntana koko olemassaolomme ja itsenäisyytemme velkaa Raamatun sanomalle. Uskonpuhdistus oli nimittäin sysäys kansallis­kielien ja -valtioiden syntyyn koko Euroopassa. Reformaattorit, Lutherin johdolla, ymmärsivät, että ihmisten on saatava kuulla evankeliumin ilosanoma omalla kielellään, jotta usko voi syntyä sydämiin.

 

Syntyi jotain yhteiskuntia perin pohjin muuttavaa, jotta evankeliumi pääsisi leviämään yhä useam­malle. Raamatun kääntäminen kansankielelle synnytti tarpeen luoda kussakin maassa kirjakieltä. Samanaikaisesti Saksassa Gutenberg keksi kirjapainotaidon, jonka avulla nämä uudet kansankieliset Raamatut ja opetuskirjallisuus saatiin leviämään. Kirkon yhteyteen syntyi koulu­laitos, jossa lukutaito tuli yhä useampien ulottuville.

 

Myös täällä Pohjolan perukoilla silloiseen Ruotsin kuningaskuntaan kuulunut piskuinen suomea puhunut joukko sai Turun piispa Mikael Agricolasta reformaation ja kirjakielensä isän. Kansakunnan muovautuminen kielen ja kulttuurin kautta oli alkanut, ja kansallinen herääminen johti myöhemmin itsenäisen Suomen syntyyn.

 

Sodissa Suomen kohtalonhetkissä koko kansa presidentin johdolla rukoili ja huusi Jumalan puoleen. Olemassaolomme ja itsenäisyytemme varjeltuivat, ja pieni kansamme nousi lyhyessä ajassa hyvinvointivaltioiden eturiviin.

 

Siniristilipuissa nimenomaan risti muistuttaa edeltävien sukupolvien ymmärtäneen, että koko olemassaolomme ja menestyksemme kansakuntana perustuu Jumalan armoon ja hyvyyteen.

 

Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuri- ja arvoperintö on suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota on tarpeetonta piilotella tai hävetä. Päinvastoin meidän on uskallettava nykyäänkin puolustaa niitä arvoja, joiden takia edeltävät sukupolvet uhrautuivat. Joten ei kansakuntanakaan unohdeta, miten paljosta saamme olla kiitollisia evankeliumin muuttavalle voimalle.



Sari Essayah
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja.


Jaa
Korhoset kaikista köyhimpien asialla
Messiaanisen juutalaisen identiteetti ei avaudu helposti
”Oma onnellisuus ei ole muiden vastuulla”
Lähetysinnostus leviää
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!