Tiistai 21. toukokuuta.
Nimipäivää viettää Kosti, Konsta, Konstantin, Konstantin, Conny
Julkaistu 3.6.2015 00:00

Jerusalem kansakuntien polttopisteenä

Joka vuosi kesän alussa Israelissa on puolivirallinen Jerusalem-juhlapäivä. Sitä alettiin viettää vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen, kun Israel valloitti jaetun kaupungin itäisen osan ja yhdisti vanhankaupungin hallintonsa alle. Tämä tapahtui ensimmäistä kertaa liki 2 000 vuoteen.

Monille tuo yhdistäminen on ollut iso kansainvälinen ongelma. Ne harvat maat, joilla oli vielä 1980-luvun alussa edustustot Jerusalemissa, vetivät suurlähetystönsä Välimeren rannalle Tel Aviviin, jossa Suomenkin lähetystö on ollut koko ajan.

Juutalaisille ja monille kristityille Jerusalemin asema on hengellinen kysymys. Kun ihmissuku turmeltui syntiinlankeemuksessa, Jumala puuttui asiaan ja valitsi yhden kansan, juutalaiset, sekä yhden kaupungin, Jerusalemin, pelastussuunnitelmansa välikappaleiksi.

Jerusalemin sanotaan pinnanmuodostukseltaan muistuttavan heprean shin-kirjainta, joka on rauhaa merkitsevän shalom-sanan juurena. On myös mielenkiintoista, että Jerusalemin ensimmäinen nimeltä mainittu kuningas, Melkisedek, on heprealaiskirjeen mukaan ikuinen kuningas. Melkisedekin nimi merkitsee ’vanhurskauden ja rauhan kuningasta’.

Profeetta Hesekielin kirjassa sanotaan: ”Tämä on Jerusalem; pakanain keskelle minä olen sen asettanut, ja niiden maat ovat sen ympärillä.” Kun Jumala merkitsi Jerusalemin polttopisteeksi, sen ympärillä alkoi taistelu. Jerusalemin historiassa on koettu noin sata suurehkoa väkivaltaista yhteenottoa. Valloitusten yhteydessä kaupunki on tuhottu perusteellisesti yli 20 kertaa. Rauhan kaupunki on todellisuudessa ollut sodan kaupunki.

Juutalaisille Jerusalem on tärkeä. Israelin ulkopuolella elävät monet uskonnolliset juutalaiset liittävät yhä juhla-aikojen tervehdykseensä hartaan toivotuksen ”ensi vuonna Jerusalemissa”. He ikävöivät ikuista pääkaupunkiaan.

Meille kristityille Jerusalem merkitsee polttopistettä, josta olemme saaneet Jumalan sanan, profeetat, Messiaan sovitustyön, seurakunnan ja ensimmäiset evankeliumin julistajat. Jeesus myös palaa tuohon kaupunkiin.

Lopunajan asiat on sidottu Raamatun profetioihin, ja juutalaisten paluu Jerusalemiin näyttää nykyäänkin merkitsevän Herran siunausta Siionista, vaikka poliittisesti tarkastellen tilanne näyttää kovin toisenlaiselta.

Kyse ei kuitenkaan ole vain juutalaisten ja arabien välisestä maakiistasta. Pimeyden voimat – enkä nyt puhu politiikasta – kokoavat sotajoukkoja juutalaisia ja Jerusalemia vastaan, kuten Sakarjan ja Ilmestyskirjan profetioissa on ennustettu.

Jerusalemin jälleenrakentaminen on saanut monet kansat vimmoihinsa. Juutalaiset ja esirukouksin kaupungin hengellisiä muureja tukevat kristityt pitäisi tuhota, jotta Messiaan toinen tulemus estyisi.

Monien on vaikea käsittää, että Lähi-idän kriisissä ja sen ytimessä, Jerusalemissa, on kyse hengellisestä sodasta, joka koskettaa koko maailmaa ja jonka viimeiset vaiheet ovat käsillä.

Juutalaiset ovat palanneet pääkaupunkiinsa ja sitä ympäröivään maahan, vaikka he eivät vielä ole sankoin joukoin kääntyneet Messiaansa puoleen. Sakarjan 12. luvun mukaan kun juutalaiset kääntyvät Jeesuksen luo, hän tulee taivaasta puolustamaan heitä ja heidän kaupunkiaan.

Jopa monet kristityt kyseenalaistavat yhä Israelin valtion itsenäistymisen ja kansan nykyisen paluun merkityksen. Siksi näinä päivinä olisikin tärkeää kysyä: jos juutalaisten paluu Israelin maahan ei ole Jumalan suunnitelman mukainen, miksi hän lupaisi profeettojensa suulla puolustaa heitä?

Heikki Kangas


Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien.

Jaa
Bunko Ookitan pitkä hautajaismatka
Seurakuntien yhteistyö diakoniassa voisi olla toimiva ratkaisu
”Sinä osaat itkeä hyvin”
Lähetyskentällä Hollywoodissa
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!