Keskiviikko 3. kesäkuuta.
Nimipäivää viettää Orvokki, Viola, Viola
Julkaistu 22.5.2020 08:26

Israelin hallitus ja korona 

Israelin maaliskuiset vaalit loivat vuoden sisällä kolmannen kerran hallituksen kokoamiselle vaikeat puitteet. Kahden kuukauden väännön jälkeen oikeistolainen Likud ja keskustalainen Sinivalkoinen puolue päätyivät kansalliseen hätätilakoalitioon. 

 

Israelin virkaa tekevä pääministeri Benjamin Netanjahu ja sinivalkoisista parlamentin puhemieheksi valittu Benny Gantz sopivat, että puoluejohtajat toimivat vuorotellen 18 kuukauden jaksot pääministerinä. Ensimmäisenä on vuorossa Netanjahu. 

 

Sopu päätti ainakin hetkeksi pahimman poliittisen kriisin maan nykyhistoriassa. Monet pitivät kuitenkin hallitussopua petturuutena. Keskustaryhmän toiset kumppanit eli puolet koko liittouman kansanedustajista erosi Ganzin tiimistä. Osa politiikan asiantuntijoista puhuu jo neljänsistä vaaleista. Nyt puolustusvoimien entisen komentajan Ganzin takana on vain 17 kansanedustajaa. Likudin parlamentaarikkojen määrä on 120-paikkaisessa eduskunnassa 36. 

 

Uskonnollisilla puolueilla on perinteisesti ollut vaa´ankieliasema Israelin politiikassa, nytkin ne tulevat muutaman ministerin voimin mukaan hätätilahallitukseen. Nykyisessä murroksessa parlamenttivaalien henkilöratkaisut vaikuttavat jälleen pitkälle tulevaan. Netanjahun kannattajat uskovat, että hän edustaa tiukkaa vakautta suhteessa palestiinalaisiin. 

 

Vaikka Netanjahu saa aloittaa pääministerinä, hallitustyö on vaikeaa, sillä häntä odottaa korruptio-oikeudenkäynti jo lähiviikkoina. 

 

Hallituksen vetäjää syytetään muun muassa lahjusten vastaanottamisesta, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä, joista on oletettavissa vankeustuomio. Tuomion julistamiseen mennee joka tapauksessa pitkään, jolloin Netanjahu ehtisi hoitaa ainakin joitakin kuukausia pääministerin tehtävää. 

 

Koronaviruksen leviäminen oli yksi keskeinen syy siihen, että myös hallituksen muodostajan valinnut presidentti Reuven Rivlin loi painetta poliittisen umpikujan avaamiselle kolmansien vaalien jälkeen. Vaikka Israel on toistaiseksi selvinnyt koronapandemiasta suhteellisen vähäisin tartunnoin, edessä on pitkä talouden elvyttäminen. 

 

Ulkopolitiikka on Israelissa totutun hankalaa. Palestiinalaishallinto sanoo uuden hallituksen romuttavan toiveet rauhasta. Varsinkin kun hallitus on luvannut jo kesällä liittää kiistellyn Länsirannan keskeisiä alueita virallisesti Israelin valtioon. Tähän ratkaisuun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on näyttänyt vihreää valoa. 

 

Sinivalkoisten johtaja Ganz on kivunnut nopeasti politiikan eturiviin. Niinpä esimerkiksi Trump kutsui tammikuun lopussa sekä Netanjahun että Ganzin kuulemaan pitkään valmistelemaansa Lähi-idän rauhansuunnitelmaa. 

 

Palestiinalaisia ärsyttää erityisesti Jerusalemin asema, jota Trumpin hahmotelma kaavailee Israelin jakamattomaksi pääkaupungiksi. Jollakin tavoin yritetään laatia kompromissia, jossa palestiinalaiset saisivat osan itäisestä Jerusalemista pääkaupungikseen. Tällöin alueelle tehtäisiin jonkinlainen yhteishallinto. 

 

 

Ulkopolitiikka on Israelissa totutun hankalaa. 

 

 

Heikki Kangas 

Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien. 



Jaa
Fida aloittaa työn Jemenissä – humanitaarisen kriisin lisäksi maata uhkaa nyt myös korona
Aikamedian lehdet
Suuri gospelkonsertti verkossa perjantaina koulujen päättymisen kunniaksi
Avainmedian esirukoussivusto uudistui
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!