Keskiviikko 21. lokakuuta.
Nimipäivää viettää Ursula, Ursula
Julkaistu 23.9.2020 14:15

Hagia Sofia ja Jerusalemin pyhät paikat 

Kun Turkin presidentti Erdoğan muutti heinäkuussa Hagia Sofia -kirkon Istanbulissa museosta moskeijaksi, asiaa puitiin läntisessä mediassa jonkin verran, mutta mielestäni isompi periaatteellinen pohdinta jäi vähälle. Siispä provosoin aihetta: entä jos Jerusalemin Vanhassakaupungissa Pyhän haudan kirkko tai temppelialueen Kalliomoskeija muutettaisiin synagogaksi tai edes museoksi? Jollei se sytyttäisi kolmatta maailmansotaa, ainakin se on varmaa, että islamilainen maailma nousisi hurjaan protestointiin. 

 

Hagia Sofia tarkoittaa pyhää viisautta. Kirkko pystytettiin 500-luvulla itäisen Rooman eli Bysantin mahtavimmaksi temppeliksi pääkaupunki Konstantinopolissa. Hagia Sofia oli satoja vuosia maailman suurin rakennus ja paikallaan paljon ennen katolisten ja ortodoksien välirikkoa vuonna 1054. 

 

Bysantti oli vuosisatoja itäisen kristikunnan keskus. Vähän-Aasian vanhoissa kaupungeissa on yhä monia historiallisia kirkkoja, joista osa tuhottiin ja osa muutettiin vuoden 1453 osmanien valloituksen jälkeen moskeijoiksi. Hagia Sofian hienot mosaiikit peitettiin. Kun Turkki alkoi sekularisoitua, monet moskeijat muutettiin 1930-luvulla museoiksi. Nyt ne on suureksi osaksi taas muunnettu moskeijoiksi. 

 

Nyky-Turkin noin 83 miljoonan väestöstä reilusti alle prosentti on kristittyjä. Ennen ottomaanivalloitusta 1400-luvulla kristityt olivat valtaväestönä. Hagia Sofian pitkä historia on jo sinänsä kunnioitettava, mutta sitä koskevassa päätöksessä on kyse sekä uskonnosta että politiikasta. Turkin lähes itsevaltainen presidentti pitää maan suurinta kaupunkia Istanbulia ja sen instituutioita tärkeinä ja ajaa määrätietoista politiikkaa, joka tähtää hallintaan islamin lain periaattein. 

 

Hagia Sofia on Unescon maailmanperintökohde. Moskeijapäätöksen seurauksena YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on ottanut uuteen harkintaan museokirkon aseman. Historiallisen monumentin muutosta on paheksunut erityisesti ortodoksinen Kreikka, samoin Istanbulin ortodoksikirkon johtaja, USA ja Vatikaani sekä lievin ilmauksin Euroopan unioni. Turkissa korostetaan, että Hagia Sofia on auki muillekin kuin muslimeille rukoushetkien ulkopuolella, vaikka kristilliset symbolit ja kuvat on peitetty. 

 

Kiintoisa yksityiskohta Hagia Sofian kohtalossa on se, että Syyria on kertonut rakentavansa siitä jumalanpalveluksia varten pienen kopion Syyrian ortodoksikristittyjen asuinseudulle. Alustavasti Venäjä on ilmaissut tukeaan Syyrian hankkeelle. Suunnitelmaa on tulkittu myös protestiksi sille, ettei Turkki ole auttanut poliittisesti Syyrian johtajaa Bashar al-Assadia sisällissodan aikana. 

 

Turkin kirkoilla on suuri historiallinen arvo, vaikka jumalanpalveluksessa kävijöitä on niukasti. Suuret kirkkokunnat ovat protestoineet maltillisesti Turkin Hagia Sofia -päätöstä. Yhä aprikoin, miten reagoitaisiin maailmanlaajuisesti, jos Israelin hallinto muuttaisi nykyistä status quo -tilaa Jerusalemin pyhillä paikoilla? 

 

Päätöksessä on kyse sekä uskonnosta että politiikasta. 

 

 

Heikki Kangas 

Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien. 



Jaa
Åström konsertoi platinalevyn merkeissä
Ihmissuhdeongelmiin haetaan apua 
Risto Huvila: Israel solmii diplomaattisuhteita – jännitteet ennallaan?
Olli Helenius tietää, kuinka unelmat toisaalta motivoivat, toisaalta raastavat rikki
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!