Tiistai 11. joulukuuta.
Nimipäivää viettää Taneli, Tatu, Daniel, Daniel, Dan, Daniela
Julkaistu 6.7.2018 12:29

Ateismin aukot

Uusateismin ja humanismin kasvu 2000-luvulla on lisännyt uskoa järjen ylivaltaan uskontojen sijasta. Kirjoista Richard Dawkinsin Jumalharha, Daniel Dennettin Lumous  murtuu ja Christopher Hitchensin Jumala ei ole suuri pyrkivät muiden muassa vakuuttamaan, ettei Jumalaa ole.

 

Herrojen mielestä todisteiksi riittävät ihmismielen päätelmät, ja niiden mukaan kaikki on syntynyt sattumasta. Tieteen aukkoja nämä tiedemiehet paikkailevat olettamuksilla, joita ei ole pystytty todentamaan. Toisin sanoen tieteessä on paljon uskomuksia ja koko rakennelma alkuräjähdyksestä ja elämän kehittymisestä on jo uskonto itsessään. Kristittyjä nämä miehet pitävät hyväuskoisina ja tietämättöminä hölmöinä.

 

Ateistitiedemiehet uskovat siis, että vain rationaalinen tiede ja luonnontiede selittävät olemassaolomme. Jumala on heistä harhaa. Edellä mainitut tutkijat väittävät jopa, että uskonnot ovat saaneet aikaan pelkkää pahaa ja ne joutaisi kieltää tykkänään.

 

Alister E. McGrath on virkistävä poikkeus tutkijoitten joukossa. Hän on tiukka tiedemies ja tinkimätön totuuden etsijä. Juuri tämä ominaisuus teki hänestä kristityn. Hän aloitti vakaana ateistina, mutta päätyi ymmärtämään, että tieteellinen tutkimustapa oli jo alun alkaen virheellinen, sillä se sulki pois kokonaan sen mahdollisuuden, että maailmassa olisi jotakin, jota järki ei kykenekään ymmärtämään ja mittamaan. McGrath päätti lukea teologiaa käsittääkseen paremmin kaiken syntyä ja kehitystä ja päätyi siihen, että kaiken takana täytyi olla jotakin järkeä suurempaa. Kaiken takana täytyi olla kaiken luoja, Jumala. Hän myös ymmärsi, että kristillisen maailmankatsomuksen ja sanoman tulisi vastata ympäröivän kulttuurin haasteisiin, eikä kirkko saisi näin ollen vetäytyä pois maailmasta vaan sen tulisi olla sille suolana ja valona ja antaa ateistiselle katsomukselle vaihtoehtoja.

 

”Uusateismin olisi varmasti aika päästä eteenpäin ja saada kiinni nykyisen tiedemaailman käsitykset”, McGrath kirjoittaa kirjassaan Tätä on teologia. Hän kumoaa kirjassaan tiedemiesten väitteen tieteitten ja uskontojen välisestä sodasta ja muistuttaa, ettei mitään ristiriitaa ole, kunhan tiede ja luonnontiede asetetaan oikeaan kontekstiin eli teologiseen viitekehykseen. ”Fanaattisuus on ongelma, ei uskonto tai politiikka sinänsä”, McGrath kirjoittaa ja jatkaa: ”Uusateismin uskonnonvastaisen kritiikin tumma ja aggressiivinen sävy antaa olettaa, että fanaattisuus ei rajoitu uskonnon puolustajien joukkoihin.”

 

Voi myös kysyä, mistä kaikki historian järjettömyydet tulevat, jos kerran meitä ohjaa järki. Ateistit uskovat myös siihen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Mistähän sitten ne pahat uskovat syntyvät?

 

Voisiko olla sittenkin niin, että rakkaus on järkeä suurempi voima; onhan meidät kutsuttu rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niin kuin itseämme. Luther on puolestaan sanonut: ”Elämä, jopa kuolema ja kadotukseen joutuminen tekevät ihmisestä teologin, eivät ymmärrys, lukeminen ja pohdinta.”

 

 

Salme Blomster


Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija.



Jaa
Lahjakirjat käyvät kaupaksi, kustantamojen arki haasteellista
Konservatiivisuutta rakkauden hengessä
Kohtalot, jotka eivät saa unohtua
Paluu evankeliointiin
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!