Keskiviikko 20. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Jalmari, Jari, Hjalmar, Pontus
Julkaistu 13.8.2015 15:11

Lukulampun alla

Kuulen verisuonten kohinan päässäni, kun mieleni aktivoituu ajattelemaan. Vaikka ajatusten virta juoksee vilkkaasti, tunnen samalla sieluni rauhoittuvan ja keskittyvän. Siirryn ikään kuin toiseen maailmaan. Nykyhetki menettää merkityksensä, ja tekstin – tuon toisen maailman – merkitykset sen sijaan nousevat esiin. Olen mielenkiintoisen kirjan lumoissa, enkä malttaisi päästää sitä käsistäni ennen kuin olen lukenut viimeisenkin sivun.

 

Olen lukutoukka. Luen sohvalla, sängyssä, junassa, odotushuoneessa ja joskus jopa lieden ääressä ruokaa hämmentäessäni. Luen ennemmin kuin katson televisiota. Säästän kotiimme tulevat lehdet lukupäivien varalle. Sadepäivänä parasta tekemistä on käpertyä kirjan kanssa nojatuoliin lukulampun alle. Toisaalta myös kipuilen lukemisen kanssa. Ajan puutteen tai saamattomuuden vuoksi hyllyyn on jäänyt paljon teoksia, jotka ansaitsisivat tulla luetuksi, ja haluaisin jatkuvasti lukea enemmän kuin mihin aika antaa myöten.

 

Lukemisesta on tutkitusti paljon hyötyä. Esimerkiksi Science-tiedelehden vuonna 2013 julkaiseman yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään toisten ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Näin se opettaa eläytymiskykyä ja tunnetaitoja. Lukeminen kehittää ajattelua, mielikuvitusta, sanavarastoa ja tietovarantoja. Lisäksi lukuhetki tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen ja rauhoittumiseen.

 

Ei tietenkään ole samantekevää, mitä lukee. Lukeminen on oman sisäisen maailman ruokkimista, ja näin ollen siihen pätee sanonta: "Olet sitä mitä syöt."

 

Kristinusko on kirjan uskonto. Jumala ei sattumalta valinnut välittää ilmoitustaan meille kirjoitettuna Sanana, vaan hän tiesi sen olevan paras muoto ihmiskunnan hengelliseksi ravinnoksi. Kun ravitsemme itseämme Raamatun sanalla, hengellisillä kirjoilla ja muulla laadukkaalla, kestäviä arvoja sisältävällä kirjallisuudella, saamme kasvaa kristittyinä ja ihmisinä.

 

Kipinä lukemiseen kylvetään jo lapsuudessa. Lapsi, jolle on luettu pienestä pitäen, tarttuu todennäköisemmin kirjaan myös aikuisena. Nykypäivänä on kuitenkin entistä vaikeampi pysähtyä kirjojen ääreen, sillä lyhyttempoinen visuaalinen kulttuuri pirstaleisine virikkeineen pyrkii koteihimme joka tuutista ja koukuttaa helposti. Tämän vuoksi tarvitaan tietoista ohjaamista lukemisen pariin, lukemiskasvatusta.

 

Se, että lapsi pääsee sisälle tarinoiden maailmaan ja omaksuu lukemisen elämäntavakseen, on vanhempien vastuulla. Vanhempien tehtävänä on tarjota lapselle myönteisiä lukuvirikkeitä ja ohjata häntä lapsen ikätasoa vastaavien rakentavien kertomusten pariin. Näin lapsi saa hyviä eväitä kasvunsa tueksi.

 

Kristillinen lastenkirjallisuus antaa lapselle mahdollisuuden tutustua Jumalaan ja uskon todellisuuteen jo pienestä pitäen. Moni meistä 1970- ja 1980-luvun lapsista muistaa edelleen yksityiskohtia myöten kiehtovia tarinoita esimerkiksi Ikuisista kertomuksista. Kirjallisuus onkin yksi merkittävä väline kristillisen kasvatuksen toteuttamisessa.

 

 

Minni Heinilä

 

Kirjoittaja on kirjakauppiaan tytär, jonka elämään kirjat ovat kuuluneet lapsesta asti.



Jaa
Verwer: Lähetystyöllä on kiire
Koskettavien kirjojen asialla
Isä itärajalta
Muutto uuteen kotiin
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!