Lauantai 24. elokuuta.
Nimipäivää viettää Perttu, Bertel, Bertil, Berta
Julkaistu 7.7.2017 14:37

Vain jämäkkä voi rakastaa aidosti

Kodin Kuvalehdessä (31.5.2017) psykologi Johanna Mäki-Petäjä pohtii kiltteyttä otsikolla ”Liika kiltteys voi olla piilotettua vihaisuutta”.  Aihe kolahtaa; jutusta tunnistaa itsensä, olenhan saanut tehdä aiheen kanssa töitä itsekin. Opettajana olen myös puhunut asiasta paljon, koska olen tavannut sielunhoidossa ihmisiä, jotka ovat liian kilttejä – joilla on ns. kiltin tytön syndrooma.

 

Siksi kirjoitan nytkin jämäkkyydestä, ja lähden käsittelemään sitä Matteuksen evankeliumin pohjalta. Jakeissa 22:36–39 Jeesukselta kysytään, mikä on lain suurin käsky. Jeesus vastasi kysyjälle: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.’ Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’.”

 

Jos kykenen rakastamaan itseäni, kykenen rakastamaan myös muita. Itsensä hyväksymisestä seuraa muutakin:

1.       Ymmärrän paremmin asemani Kristuksessa

2.       Minulla on terve itsetunto

3.       Minulla on tunneälyä

4.       Käyttäydyn jämäkästi

5.       Minulla on lepo

6.       Olen tasapainoinen

 

* * * * *

Viestinnän tutkijat puhuvat assertiivisesta, aggressiivisesta ja epäassertiivisesta viestinnästä. Sanahirviöistä ensimmäinen, assertiivinen viestintä, tarkoittaa sitä, että henkilöllä on taito ja tahto viestiä siten, että hän ottaa viestintätilanteessa huomioon sekä omat että toisten oikeudet. Tällainen viestintä perustuu tasapuolisuuteen ja vuorovaikutteisuuteen.

 

On syytä korostaa erityisesti tahto-sanaa. Monissa tilanteissa me periaatteessa tiedämme, miten olisi asiallista ja järkevää toimia, mutta jostain syystä emme kuitenkaan pysty niin toimimaan. Tunteet saavat yliotteen, ja reagointimme ei ole harkittua. Tällöin viestintätyylimme vaihtuu aggressiiviseksi (= toisten oikeuksia polkevaksi) tai epäassertiiviseksi (= omia oikeuksia vähätteleväksi) viestinnäksi.

 

Aggressiivinen viestintä on tuttu käsite, mutta tässä yhteydessä se saa normaalia laajemman sisällön. Kyse on viestintätavasta, jossa joko tietoisesti tai tiedostamatta jätetään täysin ottamatta huomioon toisen osapuolen oikeudet. Aggressiivinen viestintä perustuu joko tai -ajatteluun. Esimerkiksi mielipidekysymyksiin saatetaan suhtautua siten, että jonkun on oltava väärässä ja jonkun oikeassa. Aggressiivinen viestijä on mielestään itse aina oikeassa. Perussuhtautuminen asioihin on mustavalkoisen ehdotonta.

 

Epäassertiivinen viestintä ilmenee vaikeutena puolustaa omia oikeuksia. Usein tämä tarkoittaa täydellistä vetäytymistä tilanteesta. Henkilö ei tuo millään tavoin esiin tarpeitaan tai mielipiteitään silloin, kun niillä asioista päättämisen kannalta olisi merkitystä. Taustalla ovat huono itsetunto ja puutteelliset viestintätaidot. Omia tarpeita, tunteita ja haluja vähätellään.

 

* * * * *

Tosielämässä ihmisen käyttäytyminen on yleensä yhdistelmä aggressiota, epäassertiota ja assertiota. Voi olla, että yksi niistä hallitsee käyttäytymistä tai sitten kaksi vuorottelee jokseenkin tasaväkisesti. Varsin tavallista on, että aggressiivinen tai epäassertiivinen käyttäytyminen ilmenevät vain jossain tietyntyyppisissä tilanteissa tai tiettyjen henkilöiden kanssa.

 

Mikäli henkilö toimii joko aggressiivisesti tai epäassertiivisesti usein, hän helposti kuluttaa paljon aikaa ja energiaa tapahtumien jälkipuintiin ja mieliharmiin. Assertiivinen viestintätyyli antaa paremmat mahdollisuudet selvitä hankalistakin tilanteista rakentavasti.

 

Assertiivisia keinoja kehitettiin alunperin tueksi terapiapotilaille, joiden oli vaikea puolustaa itseään. 1960-luvun itsehoito-opasbuumin myötä assertiivisia kommunikaatiokeinoja pyrittiin opettamaan irrallisina temppuina – useimmiten heikoin tuloksin. Tämä johtuu siitä, että todellinen assertiivisuus ja kaikki onnistunut kommunikaatio perustuu viestijän itsetuntemukseen. Lisäksi se, että me emme pysty lukemaan toisen ihmisen ajatuksia, että voimme päätellä hänen käyttäytymisestään vain vähän ja että kulloinenkin tilanne vaikuttaa odotuksiimme, tekee mahdottomaksi antaa yleispäteviä toimintaohjeita hankaliin tilanteisiin.

 

Ainoat keinot parantaa aidosti kommunikaatiokykyämme hankalissa tilanteissa ovat itsetuntemuksen kehittäminen, omien asenteiden tutkiminen ja muokkaaminen, oman sietokyvyn kehittäminen ja aito kiinnostus toisesta. Oikotietä ei ole. Se mitä ajattelemme ja tunnemme, paistaa sanojemme läpi väistämättä esimerkiksi eleistämme ja ilmeistämme. Assertiivinen henkilö tiedostaa ajatuksensa ja tunteensa, osaa kuunnella toista ja eläytyä hänen tilanteeseensa, osaa ilmaista itseään antamatta tunteidensa vaikuttaa haitallisesti ja pitää tarvittaessa puolensa.

 

Tämä ei tarkoita, etteikö assertiivisuusopeista juonna juurensa joukko hyödyllisiä periaatteita ja toimintatapoja, kuten taitoa kuunnella empaattisesti, antaa palautetta, ottaa vastaan kritiikkiä ja kohdata vihastuminen.

 

* * * * *

Jokaisella ihmisellä on vastuu siitä, mitä hänelle tapahtuu tai mihin hän suostuu ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa. Sinulla ja minulla on oikeus olla jämäkkä ja rajata, missä kaikessa olemme mukana.

 

Jos omista oikeuksista kiinni pitäminen tuntuu vaikealta, voit pohtia, mitä tunteen taustalla on. Joskus kyse on liiasta kiltteydestä, jonka seurauksena:

·        jätät oman tahtosi taka-alalle etkä saa pidettyä puoliasi,

·       sivuutat omat tarpeesi toisarvoisina ja huolehdit sen sijaan toisten tarpeista,

·       alat ajan kanssa todennäköisesti kyllästyä itseesi.

 

Jämäkkyys on omien tarpeiden, halujen, mielipiteiden ja käsityksien ilmaisemista suoraan, vilpittömästi ja tarkoituksenmukaisesti. Täydellisyyden tavoittelu ei kuitenkaan ole jämäkkyyttä. Liiasta kiltteydestä ja täydellisyyden tavoittelusta voi oppia pois.

 

Itsensä terve rakastaminen on kypsyyttä, jota tarvitsemme myös seurakuntayhteisössä. Vain kypsä ihminen voi olla oikealla tavalla jämäkkä. Vain kypsä ihminen voi rakastaa aidosti lähimmäistään. Kypsä, terve ihminen ei sairastu myötätuntouupumukseen tai -stressiin. Kypsä ihminen ei ole kyyninen, hän tuntee, osaa näyttää tunteensa, on aito, mutta osaa jämäkkyydellään välttää väärät sidonnaisuudet, hyväksikäytön, eikä väsy.

Jaa
Myyntityössä on oltava valmis sitoutumaan asiakkaaseen
Muuttunut mies muuttamassa muutoksen keskelle
Brasiliasta Pohjolaan
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!