Torstai 12. joulukuuta.
Nimipäivää viettää Tuovi, Tove
Julkaistu 29.11.2019 08:28

Tukevan esirukouksen voima

Tiina Arvola

Tuovi tuijotti työpöytänsä kantta. Kädet olivat liian väsyneet nousemaan näppäimistölle. Työkalenteri oli avoinna silmien edessä. Puolen tunnin päästä olisi haastava palaveri, jossa pitäisi olla valmiina talouskatsaus ja vastaukset esimiehen tiukkaan tiedusteluun, miksi aikataulutus oli pettänyt tuotannossa.

 

Tuovi meni naistenhuoneeseen lisäämään puuteria. Puuterivippa kädessään hän sulki silmänsä. Ahdistus valtasi mielen. En selviä, en taatusti selviä. Puhelin piippasi käsilaukussa. Pikaisesti Tuovi vilkaisi näyttöä – viesti äidiltä. "Olen muistanut sitä palaveriasi rukouksin. Herra auttaa kaikessa", äiti oli kirjoittanut. Äiti muisti sittenkin, vaikka välillä arjessa muisti pätki. Ihana Jeesus, tuumi Tuovi ja riensi neuvotteluhuoneeseen.

 

Lauri keitti liian paksua kaurapuuroa aamiaiseksi. Lilli kitisi jo valmiiksi – taas kaurapuuroa – ja Ellenille eivät kelvanneet valitut housut. Ne lempifarkut olivat vielä likakorissa. Kahvi oli päässyt loppumaan, ja kissanruokaakaan ei ollut jäljellä. Pikkuneideiltä tuli ilmoitus, että äiti olisi kyllä nämä asiat hoitanut. Niin kai olisi, jos ei olisi lähtenyt Ellenin sanojen mukaan pilven päälle keinumaan. Laurin teki mieli karjaista, ettei hän tappanut äitiä vaan se katala syöpä tappoi. Ja jos häneltä olisi kysytty, äiti olisi ollut keittämässä mannapuuroa ja hän itse olisi jo töissä. Mutta ei hän mitään sanonut. Joku toinen oli päättänyt asiat hänen puolestaan. 

 

"Iskä, sä oot maailman paras iskä. Puuroa sä et osaa keittää, mut oot oppinut letittämään mun hiukset niinku äitikin", sanoi Ellen ja otti muroja kaapista. Mikähän tuon tytön sai tuon sanomaan, Lauri tuumi. Olisikohan tytön kummitädin iltarukouksessa voimaa meidänkin perheen asioille. Se Martta on kova täti rukoilemaan.

 

Inari pureksi violetiksi lakattuja kynsiään.  Vielä ei ketään näkynyt koulun ovella. Jospa hän ehtisi ennen niitä. Jospa hän pääsisi oven sisäpuolelle. Jospa hän pääsisi luokkaan ilman niiden ilkeitä sanoja. Jospa opettaja sattuisi tulemaan käytävällä vastaan eikä tarttisi kestää niiden tönimistä. Jospa ne ois kadonneet ilmaan.

 

Opettaja käveli koulun ulko-ovella Inaria vastaan. ”Koulukuraattori pyysi kysymään, voisitko mennä hänen luokseen. Hänellä olisi mukavia uutisia siitä luokanvaihdoksesta”, sanoi opettaja. Inari pysähtyi niille sijoilleen. Kuuliko hän oikein? Oliko anomus mennyt läpi ja hän pääsisi keskustan kouluu?. Että nuortenillassa nuorisopastorin kanssa rukoiltuun juttuun tulisi vastaus? ”Kyllä vain, keskustan koulusta oli joku halunnut vaihtaa toiseen kouluun, ja sieltä vapautui sinulle paikka, sanoi opettaja ja hymyili. Makeeta, ajatteli Inari.

 

Kalervolla oli kiire. Sylissä oli kansioita, olalla läppärikassi ja toisessa kainalossa vesipullo. Piti pistää juoksuksi rappusissa.  Neljäs kerros, viides kerros.. Hissi ei taaskaan toiminut ja käytävä oli tahmea ties mistä jätöksistä. Yllättäen jalka lipesi rappusella ja kansiot irtosivat sylistä. Kalervo itse lensi selälleen, ja takaraivo osui portaan reunaan. Kaikki meni mustaksi. 

 

Kalervo havahtui siihen, että kuutoskerroksen Rouva Wu heilutti hänen nenänsä alla kaalinlehteä ja puhua pajatti, että kävikö kipeää herra ulkomaalainen, että pitääkö kutsua lääkäri. Hitaasti Kalervo kokeili jäseniään. Takaraivossa oli kananmunan kokoinen pahkura, samoin vasen olkapää oli hellänä ja kankussa varmasti oli kämmenen kokoinen mustelma. Ei tässä mitään, hän kokoaisi vain tavaransa ja nousisi vielä seitsemänteen kerrokseen, jossa seurakunnan tilat olivat.

 

Illalla Kalervo luki sähköpostejaan. Kotiseurakunnan vanhimmistoveljen rouva laittoi sähköpostia ja kertoi, että hänen oli pitänyt rukoilla Kalervon puolesta koko aamupäivä siellä Suomessa. Toivottavasti olet kunnossa ja voit hyvin, rouva toivotteli. Kalervo katsoi kelloaan. Suomen aamupäivä on tämän maan iltapuoli. Kiitos, että joku rukoili, hän sanoi itselleen ja alkoi kirjoittaa seuraavan päivän saarnaansa.

 

Että tälläistäkin voi olla tukevan esirukouksen voima.



Jaa
Korhoset kaikista köyhimpien asialla
Messiaanisen juutalaisen identiteetti ei avaudu helposti
”Oma onnellisuus ei ole muiden vastuulla”
Lähetysinnostus leviää
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!