Tiistai 19. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Eija
Julkaistu 13.3.2017 11:12

Olet miten syöt

Jumalan ensimmäinen lahja ihmisille oli ruoka (1. Moos. 1:29). Jokainen arkinenkin ateriamme on tästä johtuen Jumalan lahja meille elämäksi hänen yhteydessään. Ravinto mahdollistaa elämän säilymisen, mutta se tekee vielä enemmän. Me syömme ehtoollista yhtenä jumalanpalveluksemme osana. Syömällä me muistutamme itseämme ja toisiamme Kristuksen sovituksen todellisuudesta, julistamme ilosanomaa muille ja odotamme Kristuksen paluuta kiitollisena. Me myös rukoilemme: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”, eli jokaisella aterialla me julistamme Jumalan huolenpitoa meistä.

 

Mistä johtuneekaan, mutta meillä on valitettavan usein tapana luokitella asioita hengellisiin ja maallisiin, oleellisiin ja epäoleellisiin hyvin kevyin perustein. Kavennamme hengellisyyden kattamaan vain pienen osan viikoittaista elämäämme, ja lopun aikaa elämme tavallista, maallista elämää, ikään kuin uskovan elämä olisi jaettavissa pyhään ja vähemmän pyhään. Teemme Jumalan meille antamista lahjoista kuten ruoasta ja syömisestä arkisia – ehkäpä siksi, että ne näyttävät liian tavallisilta ja niistä puuttuu karismaattisuuden räiske ja rätinä.

 

Meidän ajattelustamme poiketen Raamatussa ruoalla on tärkeä rooli ihmisen ja Jumalan välisessä kanssakäymisessä monessa yhteydessä, kielteisesti tai myönteisesti. Syöminen liittyy läheisesti syntiinlankeemukseen. Myöhemmin Eesau myi esikoisoikeutensa yhdestä ateriasta, ja Jaakob hankki isänsä siunauksen itselleen aterian avulla. Aabraham ja Saara kestitsivät taivaallisia vieraita, ja israelilaiset söivät pääsiäisaterian Egyptistä lähtiessään. Vanhan testamentin eri kertomuksissa ruoka on niin vahvasti läsnä ihmisen ja Jumalan välisessä kanssakäymisessä, että 2. Mooseksen kirjan sanat ”ja he katselivat Jumalaa, söivät ja joivat” (24:11) ovat miltei paradigmaattisia. Vastaavasti Uuden testamentin puolella Jeesus teki ruokkimisihmeitä, muutti veden viiniksi, oli häitä ja muita juhlia. Seurakunta vietti ehtoollisen yhteydessä rakkausateriaa, Paavali varoitti epäjumalanpalveluksesta ja aikojen lopussa välkkyy suuret häät ja elämän puu.

 

Nämä ja muut vastaavat kertomukset muistuttavat meitä elämän pyhyydestä ja siitä, että mitään elämän osa-aluetta ei voi erottaa jumalanpalveluksestamme. Jokaiseen ateriaan liittyy muistutus Kristuksen ihmiseksi tulemisesta, jossa Jumala ilmestyi meille havaittavassa, arkisessa olomuodossa. Ruoka on Jumalan elämää ylläpitävän voiman konkreettinen väline, joka kantaa meitä eteenpäin. Siksi syödessämme katsomme myös tulevaisuuteen ja odotamme Kristuksen paluuta.

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!