Tiistai 19. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Eija
Julkaistu 22.6.2017 16:04

Monien muistojen Juhannuskonferenssi

Helluntaiseurakuntien valtakunnallinen kesätapahtuma, Juhannuskonferenssi, kuuluu jokavuotiseen ohjelmaani. Olen monta kertaa miettinyt, osaisinko tehdä mitään juhannuksena, ellen jonakin vuonna pääsisi kyseiseen tapahtumaan. Monet konferenssimuistot elävät voimakkaana mielessäni.

 

Lapsuuden Juhannuskonferenssit olivat vuoden kohokohtia, ja niinä harvoina vuosina, kun en tapahtumaan päässyt, haikailin sinne mummolassa kokon ääressä. Lapsuudessani ja vielä nuoruudessanikin konferenssi oli paikka, jonne pukeuduttiin juhlavasti; kesäjuhlilla käynti oli juhlaa.

 

Lapsena nautin juhannusjuhlilla niin teltassa nukkumisesta kuin jäätelöstäkin. Muistuupa mieleeni, kun ehkä 5–6-vuotiaana olin saanut limsaa, ja hups, kuinka ollakaan, se kaikki oli valkoisella uudella mekollani. Niinpä sitten äidin kanssa kävelimme viereisen järven, Vanajaveden Hattulanselän, rannalle mekkoa pesemään. Tuostakin tapauksesta on tullut lapsuuteni kultaisia muistoja; siinä rannalla mekko tuli puhtaaksi äidin huolenpidossa ja juhlat jatkuivat.

 

Myöhemmin Juhannuskonferensseista tuli minulle paikka palvella. Yli kaksikymmentä vuotta olen ollut leirinnässä ottamassa vastaan telttailijoita ja vaunuilijoita. Näinä vuosina omaksi juhannusjuhlien kohokohdakseni ovat muodostuneet alueelle pääsyä odottavien pitkät autojonot. Minusta on ollut hienoa toivottaa tulija toisensa jälkeen tervetulleeksi alueelle. Minulle tervetulon toivottamiseen kuuluu enemmän kuin pelkkä ”Tervetuloa”-sana; siihen sisältyy Jumalan siunauksen toivotus ja rukous, että tapahtuma saisi olla jokaiselle tulijalle Jumalan kohtaamisen paikka.

 

Leirintä on palveluspaikkana muutenkin monipuolinen. Kerran noin 4-vuotias lapsi oli lähtenyt perheensä asuntovaunusta omille teilleen sen jälkeen, kun vaunussa oli jo nukahdettu. Leirinnässä huomasimme iltayöllä yksin olevan pikkupojan ja menimme juttelemaan. Poika oli eksyksissä, ja kysyimme häneltä, missä hänen vanhempansa mahtavat olla. Hän sanoi: ”Vaunulla”. Kun kysyimme, tietääkö hän, missä vaunu on, lapsella ei ollut mitään tietoa. Ja niinpä me etsimme iltayöstä valkoista vaunua, jossa pojan vanhemmat nukkuisivat. Lopulta vaunu löytyi, ja poika pääsi onnellisesti vanhempiensa luokse yöksi.

 

Omiin palvelusvuosiini Juhannuskonferenssissa on kuulunut myös nuorten sielunhoitoa ja IK-opiston areenalla työskentelyä. Jokaisen ihmisen kohtaaminen niin leirinnän portilla kuin muissakin yhteyksissä saa minut kokemaan kiitollisuutta siitä, että on saanut olla osa sitä valtavaa työntekijöiden joukkoa, joka vuosittain tämän tapahtuman mahdollistaa. Sinä, joka tulet juhlimaan konferenssiin, olet meidän vapaaehtoistyöntekijöiden ilomme.

 

Uskon, että kristillisen IK-opiston alueella nykyään järjestettävä Juhannuskonferenssi on tänäkin vuonna monelle yksi vuoden kohokohdista. Jumala voi yllättää sinut, ja sinä voit saada kokea jotain sellaista, mitä et ole vielä kokenut. Tuletpa vieraaksi juhlimaan tai palvelemaan muita, konferenssi on oikea paikka viettää juhannusta.

 

Nähdään Keuruulla Juhannuskonferenssissa!

 



Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!