Lauantai 24. elokuuta.
Nimipäivää viettää Perttu, Bertel, Bertil, Berta
Julkaistu 13.1.2016 14:47

 Kuka nyt teologiaa tarvitsisi?

Tommi Lenho”Mitä sinulle tulee mieleen sanasta teologia?” Olen kysynyt tätä kysymystä useilta uskovilta, ja yllättävän monen vastaus on sisältänyt ajatuksen, että teologia tarkoittaa Jumalan olemassaolon ja Raamatun arvovallan kyseenalaistamista. Usein vastauksiin on lisäksi sisältynyt ajatus teologiasta ”pään tietona”, joka ei johda läheisempään jumalasuhteeseen vaan päinvastoin vieraannuttaa Jumalasta. Onko siis ihme, että tällaiset ihmiset näkevät teologian uhkana; tuollaisen oppiaineen opiskeluhan saattaa tuhota kristityn uskon. Onneksi kumpikin näistä käsityksistä on väärä.

 

Hyvä teologia ei ole ”pään tietoa”, joka vieraannuttaa Jumalasta.

 

Kristillisen teologian voi määritellä esimerkiksi seuraavasti: ”Se on kristillisten opetusten ja uskomusten pohtimista, arvioimista ja sanoittamista. Nämä opetukset ja uskomukset kohdistuvat Jumalaan ja hänen suhteeseensa maailmaan ja ihmisiin, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti Jeesuksen Kristuksen seuraajille kristillistä elämää varten.” Teologia toisin sanoen ohjaa uskovia muun muassa siinä, mitä kuuluu raamatulliseen, kristilliseen käsitykseen Jumalasta, maailmasta ja pelastuksesta.

 

Elämme ajassa, jossa uskon perustaminen raamatulliseen totuuteen on erityisen tärkeää, koska aikanamme vaikuttavat monet maailmankatsomukset ja uskonnot, joiden sanomaa myös media pitää esillä. Uskovien tulee pysyä totuudessa, ja tämä on keskeisin syy sille, miksi he tarvitsevat teologiaa. Monien maailmankatsomusten ja uskontojen vilinässä kristillinen teologia pyrkii ilmaisemaan selvästi kristillisen totuuden. Paavalin sanoin: hyvä teologia auttaa uskovia tulemaan vakaiksi Jeesuksen Kristuksen opetuslapsiksi, jotka eivät ”enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja ovat kaikkien opintuulten heiteltävinä ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa” (Ef. 4:14).

 

Tässä kaikessa hyvä teologia varustaa uskovia myös hyvään ja läheiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Läheiseen suhteeseen toisen persoonan kanssa kuuluu nimittäin lähtemättömästi oikea tieto hänestä, siitä millainen hän on ja mistä hän pitää ja mistä ei. Rakkaus Jumalaan ja tieto hänestä kulkevat siksi aina käsi kädessä, ja todellinen Jumalan rakastaminen johtaa aina syvempään tietoon ja tuntemiseen. Tämä yhteys on myös hyvän teologian tavoite.

                                                                   

Hyvä teologia ei ole ”ilonpilaaja”.

 

Joku voi ajatella, että teologia tutkii Jumalaa ja hänen sanaansa liian tarkasti ja vie kaiken ilon uskovan suhteesta Jumalaan. Toinen yleinen versio tästä argumentista on kysymys: ”Miksi kaikkea pitäisi tutkia ja arvioida tarkasti? Eikö Jeesus kutsunut meitä uskovia olemaan lapsen kaltaisia, jotka eivät kyseenalaista asioita samalla tavalla kuin aikuiset?”

 

Tällä tavalla ajattelevat unohtavat, miten esimerkiksi apostoli Paavali kehui Berean kaupungin synagogayhteisön jäseniä, koska nämä tutkivat Paavalin julistamaa evankeliumia Vanhan testamentin kirjoitusten valossa ennen kuin hyväksyivät sen (Ap. t. 17:11). Raamattu ei siis ole tarkkaa arvioimista ja pohtimista vastaan; sekä lapsenkaltaisella uskolla että hyvällä asioiden ja opetusten arvioinnilla on paikkansa uskovan elämässä.

 

Hyvä teologia ei aiheuta turhaa hajaannusta.

 

”Jeesus yhdistää mutta teologia hajottaa” -näkemyksessä on osa totuutta, koska kirkkohistoriassa on monia esimerkkejä siitä, miten kirkkokunnat tai liikkeet ovat jakaantuneet aivan turhien opillisten ja muiden syiden takia. Se ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että teologia itsessään aina aiheuttaisi turhaa hajaannusta.

 

Ensinnäkin Jeesus ja Raamatun kirjoittajat pitävät tärkeänä sekä yhteyttä että totuutta. Totuuden vuoksi jopa Jeesus itse aiheuttaa joskus hajaannusta (Matt. 10:34). Toiseksi teologian ensisijainen tarkoitus ei liity yhteyden ja hajaannuksen kysymyksiin vaan totuuden löytämiseen ja sen suojelemiseen harhaoppeja vastaan. Hyvin harjoitettu teologia osoittaa väärän opin vääräksi ja voi myös paljastaa sen takana piilevän demonisen vaikutuksen.

 

Totuuden puolustamisen tärkeys näkyy siinä, että äärimmillään edellä kuvattu yhteyden korostaminen johtaa epärehelliseen oppikysymysten sivuuttamiseen ja jopa uskontojen sekoittamiseen. Aina hajaannus ja jakaantuminen eivät siis ole pahasta. Kuten uskonpuhdistaja Martti Luther sanoi: ”Rauha, jos mahdollista, mutta totuus ennen kaikkea!”

 

Hyvä teologia ei keskity hyödyttömään spekulointiin.

 

Monet uskovat vaalivat ajatusta, että teologia keskittyy hyödyttömään spekulointiin joko sukeltamalla liian syvälle ihmisjärjelle tavoittamattomiin mysteereihin tai muuten menettämällä kosketuksen arjen uskonelämään.

 

Tässäkin käsityksessä on osa totuutta, mutta se ei kelpaa luonnehtimaan koko teologiaa ja kaikkia teologeja. Jumala on nimittäin antanut meille tarpeeksi selvän todistuksen itsestään, jotta kristittyinä voimme löytää luotettavaa tietoa hänestä ja hänen tahdostaan. Toiseksi, kuten jo edellä on käynyt ilmi, teologian ensisijaisena harjoittamisympäristönä on seurakunta. Siksi yhteys arjen seurakuntaelämään on hyvän teologian keskeinen osa.

 

Kirjoitus on tiivistetty opetusartikkelista, joka on julkaistu .

 

Lisätietoa teologian opiskelusta Iso Kirja -opistossa

 



Jaa
Myyntityössä on oltava valmis sitoutumaan asiakkaaseen
Muuttunut mies muuttamassa muutoksen keskelle
Brasiliasta Pohjolaan
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!