Lauantai 24. elokuuta.
Nimipäivää viettää Perttu, Bertel, Bertil, Berta
Julkaistu 30.8.2016 12:47

Kristinuskot ja totuudet

Miika TolonenMitä kaikkea täytyy uskoa, jotta olisi ”uskossa”? Voiko aito kristitty esimerkiksi kokea olevansa tietämätön maailman synnyn tai lopun tarkemmista kuvioista? Entä jos joku syystä tai toisesta epäilee Nooan arkin historiallisuutta tai Joonan kalajuttua? Tai Ilmestyskirjan monipäisen hirviön konkreettisuutta: onko uskottava, että jonain päivänä merestä nousee sellainen, jotta voi ajatella olevansa kristitty? Entä mitä ajatella naisjohtajuudesta, Israelista tai LGBTQI-ihmisistä?

 

Joissakin seurakunnissa saatetaan olettaa, että kaikilla uskovilla tulee olla selkeä ja sama käsitys tämänkaltaisista asioista. Jos joku edustaa vaihtoehtoista käsitystä tai ei ole ihan varma, mitä jostain asiasta ajatella, hänet saatetaan nähdä harhaoppisena, tietämättömänä, penseänä tai kenties jopa ei-kristittynä.

 

Kuitenkin kristinuskosta voidaan puhua monikossa, koska jo UT:n lehdillä on nähtävissä erilaisia korostuksia: esimerkiksi Paavalin, Pietarin tai Jaakobin tekstejä ei ole aivan helppo harmonisoida yhdeksi ”selkeäksi käsitykseksi” uskonelämästä puhuttaessa – eikä se liene mielekästäkään. Kristinusko on alusta asti saanut erilaisia ilmenemismuotoja erilaisten ihmisten parissa, erilaisissa kulttuurisissa tilanteissa. Oikeaoppisuudessa on pelivaraa.

 

Kristinuskossa keskeisimpiä asioita on Jeesuksessa Kristuksessa tullut Jumalan valtakunta, eli hallintavalta. Siihen kuulutaan armosta, luottamalla, että Jumala on mahdollistanut ihmisen osallisuuden hänen valtakunnastaan, Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Lähimmäisen rakastaminen, eli hänen parhaansa etsiminen, on keskeisimpiä tunnuspiirteitä sille, että joku yksilö tai yhteisö tosiasiallisesti edustaa ja edistää Jumalan valtakuntaa. Tällainen lähimmäisen – niin seurakunnattoman kuin seurakunnallisen – rakastaminen voi saada hyvin monenlaisia muotoja, joista osa ei välttämättä ole ennestään tuttuja seurakunnissamme. Oikea tieto kaikesta, oikeassa oleminen ja teologinen vänkääminen tai hieman toisella tavalla uskovien vakaumuksen mollaaminen ei kuulu kristinuskon keskeisimpiin asioihin.

 

Jeesus ei lausunut että ”siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on oikea oppi” vaan ”jos teillä on keskinäinen rakkaus” (Joh. 13). Tämän todeksi eläminen taitaa vaatia elämänmittaista harjaantumista.

 

Uskova ei voi kohdella ketään ihmistä epäkunnioittavasti, seurakunnassa tai sen ulkopuolella, olivatpa tämän käsitykset kuinka pielessä tahansa. Kristillinen usko ei ole ensisijaisesti kokoelma abstrakteja hengellisiä vakaumuksia (jotain päänsisäistä), vaan jotain konkreettista, joka näkyy tavassa, jolla suhtaudumme lähimmäiseen.



Jaa
Myyntityössä on oltava valmis sitoutumaan asiakkaaseen
Muuttunut mies muuttamassa muutoksen keskelle
Brasiliasta Pohjolaan
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!