Lauantai 24. elokuuta.
Nimipäivää viettää Perttu, Bertel, Bertil, Berta
Julkaistu 21.3.2017 16:02

Ihana seurakunta, ihanat ihmiset?

Olen pitkään miettinyt, mitkä asiat vaikuttavat työyhteisöjen ilmapiiriin ja miten sitä voisi kehittää niin, että ihmiset voisivat paremmin. Kysymyksen äärellä ovat olleet muutkin: asiaa on tutkittu vuosia muun muassa tunneälyn, sosiaalisen älykkyyden ja työyhteisötaitojen näkökulmista.

 

Kärsin itse ulkomailla asuessani koulutusfirman huonosta ilmapiiristä. Asiakkaat olivat mukavia, työkaveritkin ihan kivoja tyyppejä, kouluttaminen ja niihin sisältöjen luominen kivaa, mutta se omistaja, jolla ei ollut alkeellisimpiakaan johtamistaitoja.

 

Samoja asioita tapahtuu myös seurakunnissa. Toki seurakunnissa pastorin persoonallisuus vaikuttaa paljon, ja johdettavina usein on vain vapaaehtoisia, joiden on helppo jäädä sivuun tehtävistään, jos henkilökemiat eivät kohtaa.

 

Tutkin näitä juttuja graduissani ja opetan niitä eri tilanteissa, koska jotenkin kärsin seurakuntien ilmapiiristä meidän huonon käyttäytymisemme takia.

 

Sanoin ”meidän”, koska en ole ihmistä kummoisempi itsekään.

 

Työyhteisötaidot

Työyhteisötaidot on termi, jota nykyisin käytän näistä asioista puhuessani eniten, koska käyttäytymis- ja toimintatavat koskevat niin johtoa kuin alaisiakin. 

 

Voimme jakaa työyhteisötaidot esimies- ja alaistaidoiksi, jotka puolestaan voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti. Esimiestaidot: ”Tavoitteena on saada asioita aikaan ihmisten avulla ja heidän kanssaan tietyssä ajassa ja tiettyjen laatuvaatimusten ja ohjeiden mukaan.” Alaistaidot: ”Ammattimaista työotetta, auttamishalua, myönteistä asennetta ja kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla, esimiestä ja työtovereita tukien.”

 

Työpaikka sinänsä on töiden tekemistä varten, ja jokaisen työyhteisön jäsenen tulee pyrkiä omalta osalta varmistamaan niiden sujuvuus. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat hyvät työyhteisötaidot – kyky tehdä töitä yhdessä – , sillä niillä, työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella on tutkimusten mukaan selvä yhteys.

 

Hyvät työyhteisötaidot:

1.       Lisäävät organisaation tehokkuutta ja innovaatiokykyä, joten saamme kehittämisideoita esille

2.       Antavat keinoja vaikuttaa perustehtävän tekemiseen

3.       Auttavat tavoitteen saavuttamisessa

4.       Tehostavat ajankäyttöä, parantavat työn laatua

5.       Auttavat muutoksissa

6.       Helpottavat vuorovaikutusta ja johtamista

7.       Auttavat uutta työntekijää tehokkaampaan alkuun

8.       Auttavat hiljaisen tiedon siirtymistä

9.       Vähentävät esimiehen valvonnan tarvetta

 

Esimiestaitoinen esimies:

1.       Yhdistää tavoitteiden saavuttamisen ja ihmisten hyvän kohtelun

2.       Arvostaa ihmisiä ja haluaa hyödyntää heidän hyviä ominaisuuksiaan

3.       On läsnä ja kuuntelee

4.       Antaa palautetta rakentavasti

5.       Mahdollistaa innostumisen

6.       Omaa sekä jämäkkyyttä ja kritiikinsietokykyä että ystävällisyyttä

7.       Ymmärtää oman roolinsa luottamuksen rakentamisessa – toimii kuten lupaa, on ennakoitavissa ja johdonmukainen

8.       On tasapuolinen ja oikeudenmukainen

 

Reilu työkaveri:

1.       Tekee työtä tavoitteellisesti ja laadukkaasti

2.       Hallitsee työpaikan pelisäännöt, noudattaa niitä ja muistaa hyvät tavat

3.       Ottaa vastuun tekemisistään ja pitää kiinni sovitusta

4.       Huolehtii yhteisestä ja omasta työhyvinvoinnista

5.       Kohtelee kaikkia tasapuolisesti

6.       Nostaa ongelmat rakentavasti esille ja tekee ehdotuksia

7.       Tekee työtään vuorovaikutuksessa, porukan jäsenenä

8.       Käsittelee asioita niiden kanssa, joita asia koskee

9.       Kykenee antamaan ja vastaanottomaan palautetta

 

Vuorovaikutus on aina kaksisuuntaista, koska puhumisen lisäksi on osattava myös kuunnella. Aktiivinen kuuntelija keskittyy, katsoo toista, malttaa odottaa vuoroaan, antaa puhujan kertoa asian loppuun, esittää tarkentavia kysymyksiä, kiinnittää huomion kokonaisuuteen ja tekee oikeat johtopäätökset kuulemastaan. Haasteita riittää, koska niin harvoin tapaa ihmisen, joka on oikeasti läsnä ja kuuntelee.

 

Onko puheemme suloista?

Monilla on tapana puhua kielteisiä asioita, negatiivisesti, ilman että millään löytää asioista mitään hyvää sanottavaa. Niillä sanoilla ja lauseilla, joita käytämme, vahvistamme kuitenkin vain omia käsityksiämme ja muutumme yhä suuremmiksi valittajiksi. On tahdon kysymys, haluanko muuttua, haluanko kylvää suloista puhetta ja olla rohkaisemassa.

 

Päätin haluavani olla kehittämässä, katsomassa eteenpäin ja sanoin siinä Jeesukselle ”kyllä”. Kyllä Hän saa muuttaa minut, ajatusmallini ja toimintatapani. Virheitä on tehty ja tehdään, joten noustaan ylös, katsotaan Kristukseen ja mietitään, miten saisimme seurakuntiemme ilmapiiriä kehitettyä. 

 

Olemme Ison Kirjan opettajakollegani Markku Ojaniemen kanssa kehittämässä seurakuntien vastuunkantajille työkalua, joka auttaa tässä työssä. Suuressa maailmassa vastaavia työkaluja on jo kauan ollut käytössä seurakuntaelämässä. 

 

Itsekin tein graduni puitteissa Viron luterilaisen kirkon yliopistolle työkalusta yhden version.

 

Työyhteisötaitojen kehittäminen

Esimies:

1.       Kiinnitä huomio henkilövalintoihin

2.       Selkeytä tavoite ja perustehtävä

3.       Huolehdi perehdyttämisestä, opasta mahdollisuuksiin

4.       Kerro odotuksesi

5.       Anna mahdollisuus kehittyä työssä, osallistua ja tehdä yhteistyötä

6.       Kannusta vaikuttamaan

7.       Anna palautetta

8.       Ota vastaan palautetta; kiitä siitä

9.       Palkitse alaistaitojen käyttämisestä

10.   Toimi oikeudenmukaisesti

 

Työntekijä:

1.       Keskity perustehtävään

2.      Kuuntele ja ole läsnä

3.      Ajattele myönteisesti

4.      Toimi yhteistyössä; verkostoidu

5.      Arvosta esimiestäsi ja työkavereitasi, tue ja auta heitä

6.      Ole luotettava, avoin ja rehellinen

7.      Huolehdi hyvinvoinnistasi

8.      Tunnista vahvuutesi ja kehittymistarpeesi; arvioi toimintaasi

9.      Ole aloitteellinen, avoin uudelle ja kehittämään työtäsi

10.   Anna palautetta ja ota sitä vastaan

11.   Viesti selkeästi

12.   Perehdy esimiehesi tehtäviin, älä vaadi kohtuutonta

 

Työn imu (flow)

Työn imu eli niin sanottu flow-tila on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Henkilöstön kokema työn imu ja työpaikan tuottavuus kulkevat käsi kädessä. 

 

Työn imua voidaan pitää myös yhtenä työhyvinvoinnin mittarina. Siksi jo työn imun kokemus itsessään on tavoittelemisen arvoinen. Lisäksi työn imulla on lukuisia myönteisiä yksilöllisiä ja organisatorisia seurauksia. 

 

Entä vapaaehtoisten johtamisessa seurakunnan keskellä? Millä saamme sinne työn imua?

 

Tutkimusnäytön perusteella työn imua kokeva todennäköisemmin:

1.       asennoituu myönteisesti työhön ja työpaikkaan

2.       harkitsee vähemmän työpaikan vaihtamista

3.       on aloitteellinen ja toimii vapaaehtoisestikin työnsä ja työyhteisönsä hyväksi

4.       suoriutuu työstä hyvin ja tuloksellisesti

5.       on motivoitunut oppimaan ja jatkokouluttautumaan

6.       on tyytyväisempi elämään ja muun elämän rooleihinsa

7.       kokee työn ja kotielämän toisiaan rikastuttavina

8.       on terveempi

 

Vastauksen löytyminen lähtee itsestä

Positiivinen psykologia sovellettuna hyvän työelämän kysymyksiin tarkoittaa muun muassa sitä, ettei tyydytä pelkästään kartoittamaan riskitekijöitä ja altistumista, oireita ja uupumista, patologioita ja poissaoloja, vaan myös – ja ehkä ennen kaikkea – sitä, mikä työssä ihmisiä kannattelee. Siis asioita, jotka tekevät siitä mielekkään, auttavat selviytymään ja jopa nauttimaan työstä myös silloin, kun työ on vaativaa ja muutoksessa tai kun taloudelliset suhdanteet koettelevat työpaikkoja.

 

Ratkaisevaa on löytää vastaus, millaisissa työskentelyolosuhteissa työntekijät antavat parhaansa ja saavuttavat parhaat tulokset. Vastauksen löytyminen lähtee itsestä. Miten näen itseni? Onko minulla oikea suhde itseeni? Evankeliumeissa Jeesus kehottaa: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Itsensä rakastaminen on ratkaisevan tärkeää tehokkaalle suhteelle toisten kanssa. Omakuvasi vaikuttaa siihen, miten näet maailman. Jos ihminen ei rakasta itseään, hän etääntyy muista ihmisistä.

 

Miten me seurakuntien vastuunkantajina näemme itsemme? Siitä lähtee suhtautumisemme seurakuntalaisiin. Paavali kirjoittaa Kolossalaiskirjeessä (3:12–17) monta kehotusta ihmissuhteista ja siitä, että uskovien tulisi tulla toimeen toisten kanssa. Parannuksen paikka – ainakin itselläni.

Jaa
Myyntityössä on oltava valmis sitoutumaan asiakkaaseen
Muuttunut mies muuttamassa muutoksen keskelle
Brasiliasta Pohjolaan
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!