Tiistai 19. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Eija
Julkaistu 23.11.2016 12:35

Godbusters

Miika Tolonen

Mythbusters, Myytinmurtajat, on suosittu tv-sarja, jossa testataan ja koetellaan tunnettuja myyttejä ja urbaanilegendoja.

 

Jotain vastaavaa on nähtävissä varhaisen kristillisen seurakunnan elämässä. Rooman valtakunnan aikana kaikki tiesivät, että jumalia on monia ja että kansalaisilta odotetaan kaikissa toimissaan moninaisten jumalien kunnioittamista. Kristityt olivat kuitenkin erilaisia. He eivät ottaneet vakavasti näitä jumalia vaan väittivät, että on vain yksi Jumala ja että Jumala oli jollain käsittämättömällä tavalla läsnä nasaretilaisessa Jeesuksessa, kodittomassa juutalaisessa. Kristittyjä syytettiin ateisteiksi juuri siksi, että he eivät ottaneet Rooman jumalia vakavasti. Kristityt olivat ”jumaltenmurtajia”.

 

Näyttää siltä, että he eivät olleet erityisen ”taikauskoisia”, ”humpuukiherkkiä”, muita helpommin höynäytettävissä olevia tai sen kummemmin ”hengellisiin asioihin kallellaan olevia”. Heille vain oli avautunut uusi maailma kristillisen uskon kautta, josta käsin he kykenivät murtamaan aikansa kulttuurisia myyttejä: he näkivät aikansa bluffausten läpi.

 

Mitkä ovat meidän aikamme jumalat?

Joissain seurakunnissa kuulee väitettävän, että meidän tulisi nykyäänkin seurata varhaisen seurakunnan esimerkkiä. Mitkä sitten ovat aikamme jumalat, joihin meidän olisi syytä suhtautua kriittisesti, mikäli pyrimme imitoimaan ensimmäisen vuosisadan kristittyjä?

 

Vastauksia voitaneen löytää, aivan kuten Rooman vallan aikoihin, leegio. Eräs keskeinen jumala tänä päivänä on niin kutsutut markkinavoimat. Näitä voimia on kunnioitettava kaikessa toiminnassa. Näiden alttareilla voidaan uhrata kaikki mahdollinen. Satunnaista raamatunlukijaa saattaa puistattaa tietyt kohdat, missä jotkut kansat uhrasivat jopa omia lapsiaan jumalille. Jotain vastaavaa tapahtuu kuitenkin myös omissa kulttuureissamme: on pärjättävä työmarkkinoilla, ja isän tai äidin uran jalkoihin jää moni lapsi. Emme vain puhu siitä meille vierasta uhrikieltä käyttäen. Toiset uhraavat oman terveytensä samalla alttarilla.

 

Markkinavoimia huudetaan avuksi niin yksilön, kansan kuin kansainvälisen yhteisön tasoilla. Kapitalismi saa jotkut yritykset asettamaan työntekijänsä kohtuuttomaan asemaan, jossa elämän ehdot eivät aina täyty. Moni suomalainen tekee kovasti työtä elinkustannuksiin nähden niukalla palkalla, esimerkiksi hoito-, sosiaali-, tai kasvatusalalla, siinä toivossa, että työnsä kautta voisi turvata tulevaisuutensa. Samaan aikaan pienelle vähemmistölle maksetaan tähtitieteellisiä palkkoja, yrityksissä, joiden menestyksen takaa ihmisiä ja luontoa sortavat rakenteet, joissain maailmankolkissa jopa orjatyövoima. Ja koko kansa tukee tätä sortoa välillisesti, kuluttamalla näiden yritysten tuotteita ja palveluja, koska ei tiedosta, välitä tai näe sille realistista vaihtoehtoa.

 

Rikkaan on helppo ajatella, että kapitalismi on paras järjestelmä, koska siinä – tyypillisen amerikkalaisen mantran mukaan – "jokainen voi tehdä sitä, mitä haluaa oman valintansa mukaan". Ainakin jos sattuu olemaan rikas. Kapitalismi on väkevä ideologia. Se on väkevä ja vaikeasti ideologiaksi tunnistettava juuri siksi, että se usein nähdään välttämättömyytenä. Kuinka usein hoitoalan tai koulutusalan leikkauksia perustellaankaan välttämättömyyden kielellä: kipeitä leikkauksia tehdään mutta silti ne nähdään täysin välttämättöminä. Tämä on markkinavoimien ja valtojen liturgiaa. Tavallisten ihmisten hyvinvointi, terveydenhoito tai sivistys eivät paljoa paina näissä messuissa. Hoitoala on tietysti sikäli tärkeä, että elämän välttämättömyys, kuolema ja siihen usein liittyvä heikkous ja sairastaminen mahdollistavat rahallisen hyödyn. Palveluja yksityistetään valinnanvapauden ja tehokkuuden nimissä ja verovaroja ohjataan milloin millekin yritykselle. Sitä on vaikea käsittää, mutta se onnistuu, kunhan suuri ”keskiluokka” saadaan pysymään suhteellisen tyytyväisenä ja näin pois barrikadeilta.

 

”Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” (Matt 6:24, Luuk. 16:13)

Miltä näyttäisi markkinavoimien myytin murtaminen? Miltä ”godbusting” käytännössä näyttäisi meidän ajassamme? Miten elää kristittynä, ”keskiluokkaisena”, köyhänä tai rikkaana, osallistumatta aikamme epäjumalanpalveluksiin?

 

Ensiksi on hyvä täsmentää, että markkinavoimien ja kapitalismin kyseenalaistaminen ei merkitse, kuten moni saattaa omasta mielikuvituksestaan ja maailmankatsomuksestaan käsin ajatella, vasemmistolaista poliittista vaihtoehtoa. Se voi toki merkitä sitä, mutta ensisijaisesti tässä on kyse siitä, mitä kristittyjen tulisi ajatella ja edustaa: onko kristityillä mitään kriittistä sanottavaa ja tehtävää aikamme jumalien edessä?

 

Radikaalin lähestymistavan mukaan kristittyjen tulisi suhtautua totaalisen välinpitämättömästi kapitalismiin. Se voisi merkitä esimerkiksi mahdollisimman suureen omavaraisuuteen pyrkimistä, lainanoton välttämistä ja lähituotettujen tuotteiden kuluttamista. Kuluttamisessa eettisyys on hintaa tärkeämpi. Jotkut pyrkivät ostamaan tuotteensa suoraan tuottajilta reiluun hintaan. Tämä voidaan nähdä riistävän kapitalismin pois sulkemisena: tuotteilla ei tienaa kauppias, vaan tuottaja.

 

Tällainen lähestymistapa saattaa tuntua varsin vieraalta usein pragmaattisten ja ”sisäistä todellisuutta” korostavien vapaakristillisten suuntien parissa. Systeemin ulkopuolelle jättäytyminen voidaan nähdä käytännössä mahdottomana. Tällaisen opetuslapseuden hinta tuntuu myös äärimmäisen kovalta: en halua menettää etuoikeutettua mukavaa elämääni.

 

Maltillisemman lähestymistavan mukaan kristitty näkee itsensä melko voimattomana osana riistävää systeemiä. Kristitty voi silti tehdä voitavansa, vaikka ei voikaan muuttaa koko systeemiä: hän voi tehdä hyviä valintoja huonojen sijaan; pyrkiä reiluun kaupankäyntiin riiston sijaan ja niin edelleen. Jeesuskin paransi sairaita, vaikka ihmiset ennen pitkää sairastuivat uudestaan; saarnasi, vaikkei kaikki häntä kuunnelleet; rakasti, vaikkei kaikki vastanneet rakkauteen. Jumalan luonne on sellainen ja tätä luonnetta kristitty voi heijastaa toiminnallaan. (Tämä on sanatonta evankeliointia.)

 

Luonnollisesti tällaisen maltillisemmankin kristityn tulee puhua kaikenlaista sortoa ja vääryyttä vastaan, joskin edellä kuvattu radikaalimpi ja kokonaisvaltaisempi lähestymistapa saattaa puhua kuuluvammalla ja uskottavammalla äänellä.

 

Kyynisyys ja omaan mukavaan elämäänsä tarrautuminen ovat todellisia kiusauksia tänä päivänä (kuten myös ”rikkaan nuorukaisen” aikoihin, Matt 19:22). Jeesuksen seuraaminen saattaa osoittautua yllättäväksi ja totuttua oudommaksi.

               

Kun kristitty tajuaa olevansa osa riistävää maailmanlaajuista systeemiä on suru luonnollinen reaktio. Suru muistuttaa syntiinlankeemuksesta mutta katsoo myös tulevaan oikeudenmukaisuuteen – jota kristitty voi heijastaa elämällään, vaikkakin vajavaisesti. Surun tunteeseen liittyy siksi myös kristillinen toivo.



Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!