Lauantai 24. elokuuta.
Nimipäivää viettää Perttu, Bertel, Bertil, Berta
Julkaistu 19.1.2018 09:38

Epikuroon evankeliumi

Sana ”evankeliumi” lienee tuttu useimmille ihmisille, jotka elävät kristillisyyden vaikutuspiirissä olleissa tai olevissa maissa. Uudessa testamentissa sanalla on pitkälti määritelty sisältö ja merkitys. Yleisessä kielenkäytössä ”evankeliumista” on tullut yksinkertaisesti hyvää uutista tai sanomaa tarkoittava ilmaus. Tällaisessa yleisessä merkityksessä puhutaan erilaisista evankeliumeista, joita eri tahot pitävät yllä. Voidaan puhua jopa evankeliumien markkinoista, joilla asioitaan esillä pitävät tahot tarjoavat omia hyviä uutisiaan.

 

Epikuros oli kreikkalainen filosofi, joka eli 341–270 eKr. Hän eli maailmassa, jossa ajatukset kuoleman jälkeisistä palkkioista ja rangaistuksista olivat tuttuja. Tämän takia kuolemanpelko oli ihmisiä usein vaivaava asia. Tähän vaivaan Epikuroolla ja hänen seuraajillaan oli hyviä uutisia.

 

Ennen Epikurosta vaikuttanut filosofi ja eetikko Demokritos oli jo esittänyt, että kaikki olevainen koostuu pienistä hiukkasista eli atomeista. Epikurolaiset ajattelivat samoin, ja sen seurauksena he olivat sillä kannalla, että ihmisen sielukin koostuu näistä pienistä hiukkasista ja tulee täten hajoamaan muun ruumiin kanssa ihmisen kuollessa. Ihmiset siis lakkaavat olemasta. Tällaisella todellisuuskäsityksellä oli tärkeä rooli Epikuroon hyvän sanoman esityksessä.

 

Elämän päätarkoitus Epikuroon mukaan oli mielihyvä, jolla hän tarkoitti raitista ja tervettä ajattelua, jossa pyrittiin sellaiseen mielenrauhaan, jossa oli vapauduttu haluista ja taikauskoisista peloista. Ihmisen mielenrauhan esteenä oli kuitenkin erityisesti kuolemanpelko. Kuolemassa ei kuitenkaan ole mitään pelättävää, koska kuollessaan ihminen lakkaa olemasta. Ja koska ihminen lakkaa olemasta, ei ole mitään sijaa mahdollisille kuoleman jälkeisille rangaistuksille.

 

Vaikka Epikuros kuulostaa nykyajan ateistilta, hän ei kuitenkaan ollut sitä. Hän nimittäin opetti, että jumalat ovat olemassa; tosin omassa autuaassa tilassaan eivätkä sieltä puutu ihmisten asioihin, joten heitäkään ei tarvitse pelätä.

 

Epikuroon evankeliumilla on vahva sanoma eikä tarvitse ihmetellä, että sille löytyy menekkiä nykyaikanakin. Tuonpuoleisuus vaikuttaa epämääräiseltä ja hämärältä, ja siitä esitetään erityisesti uskonnollisten tahojen puolelta monenlaisia ristiriitaisia väitteitä. Länsimaisissa yhteiskunnissa nykytieteen tulokset saavat usein materialistisen tulkinnan, joka seurailee Epikuroon ajatuksia. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, koska ihmisen olemus koostuu aineellisista hiukkasista ja tämän takia se hajoaa ja lakkaa olemasta. Se, mihin voi ja kannattaa keskittyä, on elämä tässä ajassa ja hetkessä, koska muuta ei ole tarjolla.

 

Kristillisen seurakunnan sanomaan on aina sisältynyt olennaisesti myös tuonpuoleinen ulottuvuus. Sanoma kuoleman jälkeisistä palkkioista ja rangaistuksista on osa Uutta testamenttia. Jos seurakunta unohtaa tai joistakin syistä tietoisesti välttää tuonpuoleista ulottuvuutta opetuksissaan, seurakunnan opetus alkaa lähentyä Epikuroon evankeliumia.

 

Mikäli seurakunnan edustama evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta ja Jumalan valtakunnasta kuitenkin poikkeaa Epikuroon evankeliumista, olisiko seurakunnan tarpeen tuoda esiin todellisuuskäsityksensä olennaiset piirteet, ihan vaan vaikka rehellisyyden nimissä?



Jaa
Myyntityössä on oltava valmis sitoutumaan asiakkaaseen
Muuttunut mies muuttamassa muutoksen keskelle
Brasiliasta Pohjolaan
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!