Tiistai 19. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Eija
Julkaistu 7.12.2016 15:00

Eletty opetus

Tero JärventaustaSolunjohtajani Markus kertoi viimeisimmässä kokoontumisessa lukeneensa Peter Halldorfin kirjaa bussissa ja kokeneensa sen äärellä valaistumisen. Halldorf oli avannut hienosti sitä, kuinka Jumala näkee meidät ja lähimmäisemme. Markus oli hetken nähnyt kanssamatkaajat ihmeellisinä ja Jumalalle rakkaina, aivan kuin uusin silmin.

 

Opetin seuraavana päivänä pastoraalityötä Isossa Kirjassa ja yritin puolestani tolkuttaa opiskelijoille, että laumansa paimenena pastorin tärkein ominaisuus on se, että hän rakastaa lampaitaan. Samalla kun innostuin havainnollistamaan sitä, kuinka Jumala näkee jokaisen heistäkin ainutlaatuisena ja rakkaana, koin itse häivähdyksen siitä rakkaudesta, josta puhuin. Pienen hetken jokainen opiskelija näyttäytyi niin arvokkaana että ihan herkistyin.

 

Tuo ohikiitävä hetki Jumalan silmin katselemista oli merkittävä. Sain jälleen syvemmän näkökulman arkiseen työhön. Siitä seuraa paljon sellaista, mitä työstä kaikkialla haetaan: työn imua, itseohjautuvuutta, jaksamista ja merkityksellisyyden kokemista. Vaikka vatsaa kouraiseva rakkauden tunne ei kestänytkään pitkään, jäi siitä muistikuva, joka kantaa arjessa ja tulee koetuksi lievempänä useita kertoja tuon muiston kantamana.

 

Miten tuo rakkauden kokemus oikein tarttui ensin Markukseen ja sitten minuun? Siinä on kyse pitkälti siitä, että puhutaan jostain itse oikeasti koetusta. Peter Halldorf oli kokenut Jumalan rakkauden ja osasi sen vuoksi kertoa siitä niin elävästi, että se kosketti Markusta. Koska Markus kertoi kokemuksensa tuoreeltaan minulle, se oli niin elävää ja aitoa, että se tarttui minuunkin. Toivottavasti myös opiskelijat saivat tartunnan. Toisaalta sana saavutti sellaisen osoitteen, jossa sille oli tilausta. Itse ainakin kiireisen arjen keskellä kaipasin kuulla jotain joka tekisi siitä merkityksellisen. Evankeliumin välittämisessä on parhaimmillaan kyse jostain samankaltaisesta. Ihminen, joka on vastikään saanut kokea syntien anteeksiannon, osaa kertoa siitä uskottavasti ja kiinnostavasti.

 

Opettaja ei voi ehkä aina työssään syttyä joka asiaan samalla tenholla, eikä sitä vaaditakaan siihen, että opiskelija voisi kokea merkityksellistä oppimista. Jumalan sana ei menetä voimaansa vaikka sitä kuinka mekaanisesti opettaisi, jos joku siitä huolimatta sattuu kuuntelemaan ja ymmärtämään. Surullista kuitenkin on jos tunnetason jakamista ei tapahdu koskaan ja puhumme asioista aina ikään kuin ulkopuolisina. Sellainen lähestymistapa ei erityisen paljon kunnioita opetettavaa aihetta eikä opiskelijaa. Se ei myöskään heijasta koko Jumalan luomistyötä, tunteineen kaikkineen. Rakkaus ohjaa tässäkin etsimään kaikkien parasta ja avaa silmät jokaisen yhdessä eletyn hetken merkityksellisyydelle.



Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!