Lauantai 24. elokuuta.
Nimipäivää viettää Perttu, Bertel, Bertil, Berta
Julkaistu 24.5.2017 13:59

Elämän kaleidoskooppeja

Nappu on kaksikymmentäviisi vuotta, ja hänen hiuksissaan on luonnonkiharaa ja hymynsä elämää tulvillaan. Hän on juuri ammattiinsa valmistunut, ja elämä on täynnä vaaleanpunaista hattaranhaavetta. Reppureissulla hän on kolunnut Aasia ristiin rastiin. Seuraavaksi kesäksi hänellä on suunnitteilla työporukan likkojen kanssa matka Alaskaan.

 

Vai meneekö Napun elämä niin, että hän parantelee läpi elämänsä lapsuudessa sieluunsa saamiaan mustelmia. Lukio jäi kesken, eikä hän uskalla yrittää kohdata tuntematonta huomista. Hän jää kotikylään, vaikka halu olisi ollut muuttaa pääkaupunkiin. Häneen sattuvat yhä ne rumat sanat, joita hän on joutunut kuulemaan.

 

Kolmekymmentävuotias Uki on mies, jolla topakkuutta riittää vaikka naapurille jaettavaksi. Puoliso on löytynyt naapuriseurakunnan vanhemmistoveljen tyttärestä, ja toinen lapsi on jo tulossa. Omakotitalon kivijalkaa on valettu viime viikolla, ja tapettikaupoissakin rouva on jo kierrellyt ahkerasti. Välillä velkataakka hirvittää, mutta Uki uskoo: yhdessä vaimon kanssa tästä selvitään.

 

Vai käykö sittenkin niin, että Ukille tulee parantumaton kipu sydänalaan ja jää sinne asumaan. Tämä aiheuttaa sen, että mies joutuu jättämään työnsä. Uusi, vain pari vuotta vanha omakotitalo joudutaan laittamaan myyntiin. Perheellä on velkaa, josta ei työttömänä selviäisi. Sairauden takia Uki joutuu myös luopumaan rakastamastaan sählykerhon vetämisestä seurakunnan nuorille.

 

Enna on 40-vuotias lähihoitaja, jolla on uunituoreet, tradenomin ammattipaperit taskussa. Hän uskoo löytävänsä uuden ammatin suoman työpaikan syksyyn mennessä. Takana on vaikea aviokriisi, joka on nyt historiaa, ja uusi metsästysharrastus yhdessä puolison kanssa täyttää vapaa-aikaa.

 

Vai salliiko Jumala niin, että Enna asuukin keski-ikäisenä yksin, koska puoliso jätti hänet ja löysi toisen, kauniimman, paremman. Enna kokee epäonnistumista, häpeää ja tuntee olevansa huonompi kuin toiset. ”Ei minua kukaan voi rakastaa. En kelpaa mihinkään, en kenellekään”, nainen tuumii iltalenkillään.

 

Reko on eläköitymisen kynnyksellä. Hänen on aika jättää työpöytä ja työongelmat nuoremmille. Syksyllä hän voisi mennä vapaaehtoisena seurakunnan kirpputorille auttamaan lajitteluissa. Ja koska terveyttä ja voimia riittää, voisipa hän mennä vielä kansalaisopistoonkin portugalia opiskelemaan.

 

Vai käykö Rekolle niin, että hän kokee itsensä tarpeettomaksi, kun työt ovat loppumassa ja eläkeikä alkamassa. Hän miettii päivät ja välillä yötkin, millä täyttää päivänsä ja miten saada pienet eläketulot riittämään. ”Miten olen ilman työtä se reipas minä, joka saa aikaan vaikka mitä”, pyörii mielessä.

 

****

Elämä ei aina mene niin, miten olemme sen kuvitelleet. Silti taivaallinen Isämme rakastaa meitä tällaisena kuin olemme. Hän ymmärtää ilomme ja kipujemme aiheet. Hän tietää miltä minusta ja sinusta tuntuu. Hän voi kääntää murheelliset asiat iloksi ja antaa uuden suunnan elämääsi.


Jaa
Myyntityössä on oltava valmis sitoutumaan asiakkaaseen
Muuttunut mies muuttamassa muutoksen keskelle
Brasiliasta Pohjolaan
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!