Suomalainen lauluohjelmisto kosketti syviä tuntoja

Musiikkijuhla oli jälleen tänä vuonna yksi kansoitetuimpia tilaisuuksia Juhannuskonferenssissa. Molemmat pääteltat olivat väkeä täynnä ja osa kuulijoista kuunteli lauluja myös seisten. Yleisö nautti kuulemastaan niin paljon, että innostui välillä väkisin aplodeihin, vaikka juontajat Irene Ahonen ja Pirkko Hyttinen pyysivät säästämään suosionosoitukset juhlan loppuun.

Musiikkitilaisuus liittyi Suomi 100 -juhlavuoteen ja konferenssin ”Suomalainen usko” -teemaan. Ohjelmisto koostui puhtaasti suomalaisista hengellisistä lauluista. Juhla aloitettiin suomalaiskansallisella kappaleella ”Täällä Pohjan tähden alla” ja alkurukouksena väki lauloi seisten Taneli Kuusiston Uuno Kailaan runoon vuonna 1939 säveltämän isänmaallisen virren ”Suomalainen rukous” (Siunaa ja varjele meitä). Julkisesti se kuultiin ensimmäisen kerran Helsingin Messuhallissa pidetyssä tilaisuudessa 25. marraskuuta 1939 – vain viisi päivää ennen talvisodan alkua. Ja kun talvisodan päättäneen Moskovan rauhan voimaanastumisesta ilmoitettiin yleisradiossa 13.3.1940, Suomalainen rukous soitettiin heti tämän jälkeen uudelleen. Konferenssin musiikkijuhlassa palattiin laulun myötä noihin isänmaallisiin tuntoihin.

Tilaisuuden kuoroesitykset rakentuivat helluntailiikkeen ikääntyneen muusikkopolven sekä

Hymnos-lauluryhmän ja mieskuoro Graniitin varaan. Lavalla nähtiin lisäksi muun muassa Eija Merilä, Seppo J. Järvinen ja kuoroa johtanut Sakari Kokkonen. Laulaja Samuli Siren toi laulullaan ”Yksin en kulje” monille mieleen koskettavat muistot vuosikymmenien takaa. Uutta musiikkisukupolvea tilaisuudessa edusti viisi reipasta pikkutyttöä parilla laululla.

Puheen musiikkijuhlassa piti pastori Heimo Enbuska, joka kertoi esimerkkejä hengellisen laulun merkityksestä ja voimasta ihmisten elämässä.