Totuudelle ei ole vaihtoehtoja

Aikamme on täynnä valheita, puolitotuuksia, huhuja ja turhaa spekulointia. Niistä kaikista meitä varoitetaan Jumalan sanassa. Meidän on oltava tarkkoja, ettemme anna ajan hengen viedä meitä tässä mukanaan. Valheen vaikutuksen voi löytää myös oman puseron alta, sillä olemme luonnostamme ylpeitä ja itseriittoisia. Tarvitsemme Jumalan apua ja Pyhän Hengen hedelmää elämäämme.

Jaakob muistuttaa meitä kielen synneistä. Kieli on hänen mukaansa levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä. Valheet ovat aina myrkyllisiä ja saastuttavat tekijänsä. Se, mitä ja miten puhumme julkisesti, vaikuttaa todistukseemme Kristuksesta maailman edessä.

Jeesus sanoi: ”Niin loistakoon teidänkin valonne ihmisten edessä, että he näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” Jumalan Hengen vaikutus meissä tulisi näkyä myös puheissamme, sillä maailma kuuntelee ja katselee.

Jeesus sanoi, että Herran paluuta odottava hyvä palvelija ei lyö palvelustovereitaan, vaan pitää heistä huolta, jakaa ruokaa ja Herran tullessa hän löytää hyvän palvelijansa näin tekemästä. Jaakobin mukaan viisas ja ymmärtäväinen näyttäköön tekonsa hyvällä vaelluksellaan, viisaasti ja sävyisästi ilman valhetta ja kerskailua.

Kriisiajat synnyttävät omanlaisensa, usein vääristyneen keskustelukulttuurin. Sitä sävyttää spekulointi asioilla, joiden todenperäisyyttä on vaikea selvittää. Sitä kutsuttiin ennen propagandan levittämiseksi. Propagandan levittäjä saattaa vilpittömästi katsoa käyttävänsä vääristelyä vain todenmukaisen tai hyödyllisen sanomansa perillemenon hyväksi. Sosiaalinen media tekee sen mahdolliseksi tavalla, jota ei ole koettu koskaan aiemmin.

Uskovina meidän tulee välttää spekulointeja, joiden totuudellisuus on kyseenalaista. Paavali joutui puuttumaan sellaiseen toisessa kirjeessään tessalonikalaisille. Nähtävästi joku oli hänen nimissään lähettänyt seurakunnalle kirjeen, jossa valheellisesti sanottiin Herran päivän olevan jo käsillä.

Pelkkien epäluulojen levittäminen ei rakenna, eikä niistä ole varoitukseksikaan. Kun hätäraketti on ammuttu ilmaan riittävän monta kertaa ilman todellista vaaraa, kukaan ei enää reagoi siihen, kun todellinen vaara kohtaa. Totuudesta on pidettävä kiinni, vaikka se ei ajaisi tärkeäksi kokemaamme asiaa. Jos emme tiedä totuutta jostakin asiasta varmasti, on syytä vaieta. Tarkoitus ei pyhitä keinoja eikä valheilla tai puolitotuuksilla koskaan voi ajaa jumalisia asioita.

Totuudelle ei ole vaihtoehtoja. Valheiden lisääntyessä meidän tulee tiukasti pitäytyä siinä, minkä tiedämme oikeaksi ja perustelluksi, ennen kaikkea Jumalan sanan valossa. Ja kun erehdymme, tunnustamme sen ja pyydämme anteeksi. Jumala ei koskaan siunaa valheita.

Petri Mäkilä

Kirjoittaja on Ristin Voiton päätoimittaja.