Todistajat takaisin

Pyhäinpäivänä kynttilät valaisevat hautausmaat, kun ihmiset muistelevat edesmenneitä rakkaitaan. Mieli voi palata yhteisiin hetkiin ja siihen jälkeen, jonka läheiset omaan elämään jättivät. 

Heprealaiskirjeen luvussa 11 muistellaan Raamatun edesmenneitä pyhiä heidän uskonsa perusteella. Siinä mainitaan muun muassa, miten Aabelin uhri oli Kainin uhria parempi, kuinka Eenok meni taivaaseen kuolematta ja Nooa rakensi sinnikkäästi arkin ja tuomitsi näin maailman uskonsa kautta. 

Uskon luku jatkuu kuvaamalla Abrahamin kuuliaista lähtöä maastaan kohti tuntematonta ja hänen sukunsa uskoa. Myöhemmin Mooseksen vaiheita kuvattuaan kirjoittaja toteaa, että jos hän kirjoittaisi kaikkien edesmenneiden pyhien uskosta, häneltä loppuisi aika. 

Uskon luku tuo esiin liudan todistajia, joiden elämä puhuu heidän luottamuksestaan Jumalaan jopa tuhansia vuosia myöhemmin. Muualta Raamatusta voi nähdä, että uskon luvun henkilötkin kamppailivat tunteidensa, kuten epävarmuuden ja pelon, kanssa. Ja silti he päättivät luottaa Jumalaan.

      Silti he päättivät luottaa Jumalaan.

Helluntaiseurakuntien kokouksiin kuuluivat takavuosina todistukset. Niissä tavalliset ihmiset kertovat, miten Jumala on toiminut heidän elämässään. Todistukset usein lisäävät muidenkin luottamusta Jumalaan, ja niihin tiivistyy koko elämän kirjo. Kun joku kertoo uskoontulostaan, paranemisestaan, työpaikan löytymisestä tai lapsen saamisesta, samat asiat aivan kuin tulevat yhtäkkiä mahdollisiksi kuulijoillekin. 

Minne elävät uskon todistajat ovat jääneet tilaisuuksista? Kokonaan he ovat tuskin hävinneet, mutta jonkinlainen kato on käynyt jo kauan sitten. Olisiko todistajat syytä tuoda takaisin kokouksiimme? Ja ellei evankelioivia tilaisuuksia pidetä, voisiko todistajia näkyä myös seurakunnalle suunnatuissa kokoontumisissa? 

Aidot kertomukset elävästä Jumalasta voivat hyvän opetuksen ohessa parhaimmillaan tehdä sydämessä työtä paljon pidempään kuin hyvä tilaisuus ilman todistajia. Todistusten kuulemisella on yllättävän laajoja vaikutuksia, kuten Heprealaiskirjeen 12 jakeista 1–3 ilmenee: 

”Koska meillä on ympärillämme näin suuri todistajien pilvi, pankaamme mekin pois kaikki, mikä painaa, ja synti, joka niin helposti kietoo. Juoskaamme kestävinä kilpailussa, joka on edessämme, katse kiinnitettynä uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka edessään olevan ilon vuoksi kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istuu nyt Jumalan valtaistuimen oikealla puolella. Ajatelkaa häntä, joka niin paljon kesti syntisten vastustusta itseään kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi rohkeuttanne.” 

Ruut Ahonen 

Kirjoittaja on Aikamedian vt. päätoimittaja.