Tulevina vuosina saamme nähdä, mihin suuntaan maatamme johdetaan ja kuinka kansalaisten elämä muuttuu. Suomalaisilla on hyväosaisten maine ulkomailla. Suomi on maailman onnellisin maa toista vuotta peräkkäin, selviää YK:n teettämässä onnellisuutta mittaavassa World Happiness Report 2019 -tutkimuksessa. Se asettaa 156 maata järjestykseen onnellisuuden mukaan. Kriteereinä kansalaisten onnellisuuden mittaamiseen on käytetty muun muassa bruttokansantuotetta, odotetun eliniän pituutta, sosiaalista tukiverkostoa ja vapautta tehdä itse valintoja elämässä. Tämän tutkimuksen perusteella maailman onnellisimmat ihmiset asuvat minun naapurissani ja minä olen yksi heistä.
Yhteiskunnallisesti ihmisten hyvinvointi määritellään elinolosuhteiden perustella, mutta on olemassa myös onnellisuutta, joka on riippumatonta ympärillä olevista olosuhteista. Jeesus käsittelee onnellisuusaihetta vuorisaarnassaan ja käyttää sellaisia mittareita, jotka haastavat meidät vakavaan pohdintaan.
Jeesus julistaa autuaaksi eli onnelliseksi hengessään köyhät ja murheelliset, sävyisät, vanhuskauden nälkäiset, laupiaat, puhdassydämiset, rauhantekijät, vainotut ja solvatut eli Jeesuksen tähden haukutut. Tällaisia ihmisiä Jeesus käskee iloitsemaan ja riemuitsemaan. Perusteluksi outoon riemuun Jeesus kertoo, että heitä odottaa suuri palkka taivaissa. Lupaus on mahtava mutta vaikeasti määriteltävissä ja sen toteutumista pitää odottaa.
Miten seurakunta välittää ihmisille onnellisuutta, joka ei ole bruttokansantuotteesta riippuvainen?
Jeesuksen lupausten ja seurakunnan tavoitteiden tulisi sopia yhteen. Seurakunnalla on tehtävä, joka ei ole vain tätä eduskuntakautta varten, eikä tätä maanpäällistä elämääkään varten. Tarkastellessamme seurakunnan tavoitteita niiden vaikuttavuus tulisi mitata iankaikkisuuden näkökulmasta. Tulevaisuudessa saamme nähdä, kuinka helluntaiseurakunnat toteuttavat tehtäväänsä ja elävät kestäviin arvoihin perustuvaa elämää.
Irma Frestadius
Kirjoittaja on Espoon helluntaiseurakunnan pastori.