Sunnuntai 11. huhtikuuta.
Nimipäivää viettää Verna, Verna

Rokotteita ei saa hengellistää

Lääketieteellä tarkoitetaan terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.

 

Kristinuskon sanoma ei ole lääketiedevastainen – päinvastoin. Vaikka kristitty kääntyy kaikissa vaivoissaankin Jumalan puoleen, rukoilee sairasten puolesta ja uskoo ihmeisiin, Jumala toimii myös ihmisille antamansa viisauden kautta. Sekin apu voidaan ottaa kiitollisuudella Jumalalta vastaan.

 

Kirkkoisistä Basileios Suuri (329–379) sanoi, ettei maallista lääketiedettä tule halveksia, vaan sitä on käytettävä niin kuin maanviljelystaitoa ja muita taitoja. Sairauksilla voi olla luonnolliset syynsä, ja silloin lääkäri voi olla avuksi, vaikka viime kädessä terveys niin kuin satokin ovat Jumalan käsissä.

 

Keskiajalla kristinuskon sanoma sairaiden huolehtimisesta johti hoivalaitosten perustamiseen. Luostareissa oli sairashuoneita ja ristiretkien aikana syntyneet hengelliset ritari- ja veljeskunnat perustivat sairaaloita, jotka olivat myöhemmän kehityksen esikuvia. Myös valtiot, kaupungit ja ammattikunnat alkoivat vähitellen perustaa sairaanhoitolaitoksia.

 

Edward Jennerin isorokkorokotteesta alkaen rokottaminen on ollut tehokas keino tartuntatauteja vastaan. Rokotusten avulla isorokko arvioidaan maailmanlaajuisesti hävitetyksi ja esimerkiksi polio, tuhkarokko ja jäykkäkouristus huomattavasti vähennetyksi. Nyt 25 tautiin on olemassa rokote, joka estää tai auttaa hillitsemään taudin leviämistä. Kiitos Jumalalle!

 

Niin kuin kaikessa ihmisen tekemisessä, täydellisyyttä ei tavoiteta. Ei myöskään lääketieteen alalla, lääkkeet ja rokotteet mukaan lukien. Niihin liittyy haittoja, joita kukaan ei kiellä. Lääketiede on myös miljardibisnes ja sen myötä sekin pitää sisällään omat ongelmansa.

 

Nopeutetusti kehitetyt rokotteet ja niihin liittyvät mahdolliset haitat huolettavat nyt monia. Se on täysin inhimillistä, eikä siitä syystä johtuvaa ”rokotearkuutta” saa halveksia. Uskovan tehtävä ei kuitenkaan ole levittää perättömiä väitteitä.

 

Rokote ei esimerkiksi ole niin sanottu pedon merkki. Ilmestyskirjassa pedon merkin ottaminen liittyy valintaan, jossa ihminen valitsee, kumartaako hän taivaan ja maan luonutta Jumalaa vai petoa, joka ilmestyttyään julistaa olevansa Jumala.

 

Rokotteen, kuten minkään muunkaan lääkkeen, ottamisessa ei ole mitään sellaista valintaa, jossa uskova joutuisi vastaavaan tilanteeseen kuin aikanaan Rooman valtakunnan kristityt, joiden olisi pitänyt uhrata keisarijumalalle saadakseen elää rauhassa.

 

Rokotteet ovat osa ihmisen Jumalalta saadun viisauden varassa kehittämää lääketiedettä. Niitä ei saa hengellistää, eikä uskovan pelastusvarmuus tai hengellisyys riipu rokotteen ottamisesta tai sen ottamatta jättämisestä. Mooses on Mooses ja rokote on rokote.

 

 

Petri Mäkilä

 

Kirjoittaja on Ristin Voiton päätoimittaja.



UUTISET