Torstai 28. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Armas

Mitä mittaamme?

Ihmiset ovat oppineet olla kertomatta uskostaan, kun tätä kulttuuria ei juurikaan seurakunnissa enää viljellä, Esa Hyvönen kirjoittaa.
Ihmiset ovat oppineet olla kertomatta uskostaan, kun tätä kulttuuria ei juurikaan seurakunnissa enää viljellä, Esa Hyvönen kirjoittaa.

Pian helluntaiseurakunnista toimitetaan kastetilastoja kuluvasta vuodesta. Jo useamman vuoden ajan niissä on näkynyt trendi, etteivät jotkin seurakunnista kasta yhtään ainutta ihmistä. Jotkin eivät vuosiin. 

Kastetilastot ovat sinänsä mielenkiintoisia asioita. On kuitenkin syytä kysyä, mittaammeko oikeaa asiaa. Kaste on lopputulos. Mitä meidän pitäisi keskittyä mittaamaan? 

Jos seurakunnassa ei kasteta ketään tai satunnaisesti kastetaan joku ihminen muutaman vuoden välein, olisi syytä miettiä lopputuloksen sijaan lähtöarvoja. Lähtöarvot ovat niitä asioita, joista lähdemme liikkeelle.

 

 

      Vuoden päästä on jo toisin. Emme taas tavoita ketään.

 

Ensimmäinen lähtöarvo on tämä: emme voi kastaa, jos emme ole tavoittaneet uusia ihmisiä Jeesuksen vaikutuspiiriin. Taustalla on evankelioinnin tukahtuminen. Evankeliointitilaisuudet ovat lähes nollissa ja teetupabussit ovat ruosteessa. Kaipuu ei ole vanhoihin menetelmiin, mutta juurikaan uutta emme ole kehittäneet kotimaan evankelioinnin edistämiseksi yksittäisiä seurakuntia lukuun ottamatta. Se löytyi -kampanja näyttää herättävän helluntaiseurakuntia pieneksi hetkeksi evankeliumin asialle. Mutta vuoden päästä on jo toisin. Emme taas tavoita ketään. 

Toinen lähtöarvo on evankelistainstituution kuolema. On väitetty, että noin viisi prosenttia uskovista kantaisi evankelistan lahjaa. Ongelmaksi tulee se, ettei helluntaiseurakunnissa enää juurikaan puhuta armolahjoista. Tämä johtaa puutostilaan, kun ihmiset eivät tiedä tai mieti, mitkä ovat heidän lahjansa palvella Jumalan valtakunnassa. Monet eivät löydä omaa evankelistan kutsumustaan. 

Kolmas lähtöarvo kiteytyy sanaan todistaja. Jokaisen kristityn tehtävä on tässä maailmassa olla valmis todistamaan Jeesuksesta, kun siihen tulee mahdollisuus. Helluntailaisen evankeliointitilaisuuden keskeinen osa on ollut ihmisten pitämät puheenvuorot siitä, mitä Jeesus on tehnyt heidän elämässään. Mutta kun näitä tilaisuuksia ei juurikaan ole, ei ole tarvetta myöskään henkilökohtaisille kertomuksille ja harjoittelu jää vähemmälle. Ihmiset ovat oppineet olla kertomatta uskostaan, kun tätä kulttuuria ei juurikaan seurakunnissa enää viljellä. 

Neljäs lähtöarvo liittyy uskon perusteiden opettamiseen. Kun opetus kasteesta lakkaa, eivät ihmiset oikein tiedä siitä mitään. Monet pitkään uskossakin olleet kiittävät kasteopetuksesta, kun se selkeyttää heidän nykyistäkin uskonvaellustaan. 

Nämä ovat esimerkkejä lähtöarvoista, ja niitä on varmasti muitakin. Jokaisessa kohdassa arvonnousu saattaa johtaa parempiin kastetilastoihin. 

 

Esa Hyvönen 

Kirjoittaja on Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtava pastori. 



UUTISET