Arvioikaa sotaprofetiat ja rukoilkaa rauhaa

26.2.2024 | Vuosi 2024 alkoi Euroopassa varoituksilla valmistautua sotaan. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén oli alkaneena vuonna ensimmäinen, joka kehotti maansa kansalaisia valmistautumaan sotaan. Varoituksiin on liittynyt muun muassa Norjan, Baltian maiden, Britannian ja Romanian sotilas- ja poliittista johtoa. Suursodan uhkan arvioidaan olevan muutaman vuoden päässä, ja useissa puheenvuoroissa Euroopan maita kehotetaan siirtymään jonkinasteiseen sotatalouteen pelotteen luomiseksi Venäjää vastaan. Logiikka on seuraava: vahva varautuminen sotaan torjuu sodan. 

Rinnakkaisilmiö näille mahdollisille, yhteiskunnallisille rauhan loppumisen skenaarioille on sotaprofetioiden pintaan nousu. Aika on otollinen uusille, mutta myös vanhoja profetioita nostetaan pöytälaatikoista. Tukholman profetia vuodelta 1984 näyttää saaneen uutta eloa, kun Venäjä on reaalisesti turvallisuusuhka koko Euroopalle. 

       Nyt on aika rukoilla lujempaa kuin pitkään aikaan.

Tukholman profetia on hyvä harjoituskappale profetian arvioinnille. Monet viittaavat sen internetiin tallennettuihin kirjalisiin versioihin, vaikka alkuperäinen profetia nauhoitettiin C-kasetille. 

Profetian yhden kirjallisen version voi lukea

Olen huomannut, että kirjoitetut versiot eivät ole tarkkoja litterointeja alkuperäisestä äänitteestä. Ne ovat muokattuja ja jopa yksityiskohdiltaan muunneltuja versioita. Yksityiskohtien muuntelu näyttää palvelevan vaikutelmaa, että Tukholman profetia sopisi paremmin aikaamme. Esimerkiksi alkuperäinen ääniversio puhuu Venäjästä, mutta käyttää vaihtelun vuoksi välillä sanaa Neuvostoliitto. Tulkinta siitä, että puhuja viittaa Neuvosto-Venäjään, on siis oleellinen osa alkuperäistä profetiaa kuunneltaessa. Kun Neuvostoliittoa ei enää ole, näkemissäni kirjallisissa versioissa vanhentunutta sanaa ei enää käytetä. 

Toinen Tukholman profetian historiallinen ongelma on se, että se heijastaa liittoutumattoman Suomen aikakautta. Profetiassa puhutaan Suomen suuremmasta yksinäisyydestä kuin talvisodan aikaan seuraavan kerran, kun Venäjä hyökkää Suomeen. Siinäkin kohden historia on muuttunut. Nykyään olemme liittoutuneita. Näiltä osin näyttää, että Tukholman profetia oli enemmän aikakautensa uhkakuvien hengellistetty tuote kuin Jumalan puhetta. Vanhat helluntailaiset sanoisivat: sielullisuutta.  

Profetian arviointi on tarpeellista, ja sen pitää olla rohkeaa ja osoittaa myös virheelliset profetiat vääriksi. Tämä ei tarkoita ylimielisyyttä, koska Eurooppa ja Suomi joutuvat tekemään lujempaa työtä rauhan säilymisen puolesta kuin vuosikymmeniin. Nyt on kristittyjen aika rukoilla lujempaa kuin pitkään aikaan. Rauha on meille kaikille tärkeä asia. 

Esa Hyvönen 

Kirjoittaja on Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtava pastori.