Viestinnän murros on seurakuntien mahdollisuus

Tällä hetkellä media elää merkittävää ja nopeaa muutosta. Murros vaikuttaa viestinten toimintaan ja tapaamme kuluttaa mediaa. Aika, jolloin perheessä oli yksi puhelin ja televisio keskellä kotia, alkaa olla hyvin pitkälle historiaa.

Monet keski-ikäiset vanhemmat tuskailevat, kuinka pysyisivät lastensa perässä heidän kommunikoidessaan Snapchatissa ja katsoessaan suosikkitubettajien videoita YouTubesta. Viestintä ja media ovat tulleet hämmästyttävän nopeasti käden ulottuville ja saataville välittömästi ajasta ja paikasta riippumatta.

Paperisen median kuolemaa on ennustettu kauan, mutta vasta viime vuosina lehtien tilausluvut ovat lähteneet selkeästi laskuun. Viime aikoina taas on puhuttu television kuolemasta, joka ei tapahtune vielä lähitulevaisuudessa. Kuitenkin tutkimusten mukaan keski-ikäiset ja sitä nuoremmat katsovat entistä vähemmän televisiota ja siirtyvät yhä enemmän katsomaan ohjelmia erilaisten suoratoistopalveluiden kautta heille sopivina aikoina.

Viestintä on siis menossa toisaalta yksilöllisempään mutta toisaalta erittäin vahvasti vuorovaikutteiseen suuntaan, jossa yksilöt ja yhteisöt voivat tuottaa sisältöä edullisesti ja nopeasti jopa älypuhelinten avulla. Nykypäivänä perinteisten katuevankelistojen rinnalle tarvitaankin ihmisiä, jotka jakavat arkeaan ja uskoaan videoblogien kautta ja tavoittavat näin ihmisiä.

Avoimuuden rooli kasvaa

Muutos heijastuu myös sähköisen kristillisen median toimijoihin. Yhteiskunnan maallistuessa kristillisen median tehtävä laadukkaana ja syventävän sisällön tuottajana vain kasvaa, koska ihmisten raamatuntuntemus ja ymmärrys kristillisistä asioista vähenee koko ajan.

Aiemmin kristillisten tahojenkin piti tavoitella näkyvyyttä suurten jakelukanavien kautta. Nyt kuka tahansa voi perustaa ilmaiseksi oman netti-tv-kanavan. Edullisiin ja jopa ilmaisiin jakelukanaviin siirryttäessä varoja voidaan kohdentaa enemmän mielenkiintoisen sisällön tekemiseen, kun kustannussyistä ei tarvitse tyytyä pelkkiin keskusteluohjelmiin, vaan voi päästä aidosti hyödyntämään myös videon kuvallista ominaisuutta.

Kun viestintä on yhä helpompaa ja vuorovaikutteisempaa, myös kriittiset äänenpainot voivat saada aiempaa suuremman huomion. Siksi tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää rehellisyys ja avoimuus sekä taito perustella levollisesti asioita ja kääntää saatu negatiivinen julkisuus tukemaan oma viestintää ja toimintaa.

Viestimet muovaavat työtapoja

Yksilötasolla viestinnän muutos voidaan kokea uhkana tai mahdollisuutena. On tärkeää tunnistaa, mitä ihmiset kokevat uhkatekijöinä, ja etsiä niihin ratkaisuja.

Kaikkia ihmisiä ei voida tavoittaa uusien tekniikoiden avulla, ja toisaalta kaikkia ei voida tavoittaa perinteisillä välineillä. Viestinnässä on siis löydettävä tasapaino eri tapojen välillä ja hyödynnettävä oikeaa tapaa tarpeen ja kohderyhmän mukaan.

Sukupolvien välillä on tultu viestinnällisesti historialliseen tilanteeseen, jossa ei välttämättä löydy yhteistä viestintäkanavaa. Murros on tuonut arkiseen kommunikointiin esimerkiksi perheissä uusia tapoja, kuten sisäiset keskusteluryhmät, jotka parhaimmillaan yhdistävät myös sukupolvia.

Nämä samat tavat ovat sovellettavissa seurakuntien ja yhteisöjen kommunikointiin. Voisiko esimerkiksi vanhimmisto keskustella pikaviestiryhmässä? Tarvitseeko jonkin toimikunnan kokoontua fyysisesti yhteen, vai olisiko perustellumpaa hoitaa palaveri esimerkiksi videoneuvotteluna?


Mika Ahonen

Kirjoittaja on Avainmedian kehityspäällikkö.


null

OSASTOT
    Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
    Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
    Seurakuntien perustajille uusia verkostoja
    Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja