Työtä tekevä imitoi Luojaa

Turvapaikanhakijoiden tulviessa Suomeen syksyllä 2015 monet järjestöt ja seurakunnat alkoivat auttamisen ohella järjestää tulijoille harrastustoimintaa. Sitä, mitä monet turvapaikanhakijat eniten toivoivat, ei kuitenkaan ollut juuri tarjolla: työtä. Terveet nuoret miehet joutuivat – ja joutuvat edelleen – päivästä toiseen istumaan toimettomina vastaanottokeskuksissa.

Viime huhtikuussa neljä syyrialaista turvapaikanhakijaa onnistui joukkorahoituskampanjan avulla kokeilemaan oman kahvilan pyörittämistä Helsingissä. ”Olemme todella onnellisia tavoitteen täyttymisestä. Minulle tuli heti sellainen olo, että haluan työskennellä entistä kovemmin tämän eteen”, yksi heistä kommentoi Helsingin Sanomille rahoituksen varmistuttua.

Kommentti paljastaa jotakin työn merkityksestä. Työ on ihmisen perustarve kuten ihmissuhteet, esteettiset nautinnot, seksuaalisuuden toteuttaminen tai yhteys Luojaan. Psykologien mukaan mielekkäillä projekteilla – joita työ usein tarjoaa – on valtava merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Paitsi vastaanottokeskuksissa myös vanhainkodeissa moni kokee itsensä tarpeettomaksi, koska ei voi tehdä mitään hyödyllistä ja palvella yhteiskuntaa.

Heprealaisten erilainen Jumala

Luomiskertomus esittää työn kirouksena – ainakin jos tarkastelemme antiikin runoilija Hesiodin luomiskertomusta. Sen mukaan maailman alussa ihmiset ja jumalat nauttivat paratiisimaisesta olotilasta ilman työtä ja vaivaa. Työ tuli kuvaan vasta ”lankeemuksen” myötä asioiden mennessä pieleen.

Antiikin älyniekoille ruumiillinen työ olikin yhtä kuin orjuus. Aristoteleen mukaan arvokkaan elämän lähtökohta oli täydellinen vapaus työstä. Myös hengellisyys oli filosofeille puhtaasti  järjen asia: yhteys jumalalliseen saavutettiin syvällä mietiskelyllä, joka kohotti ihmissielun materiaalisen todellisuuden kahleista.

Raamatun luomiskertomus antaa erilaisen kuvan työstä ja ihmisen yhteydestä fyysiseen ympäristöönsä. Materiaalinen maailma on hyvä, ja ihminen luotiin alusta alkaen muokkaamaan ympäristöään ihmiskunnan hyväksi. Jopa Jumalan luomistyötä kuvaillaan fyysisen työn kielellä: hortonomin tavoin Jumala istuttaa Eedeniin puutarhan ja savenvalajan lailla muovaa ihmisen asuttamaan sitä.1

Työn jumalallisuudesta kertoo ehkä sekin, että Jeesus, lihaan tullut Jumala, teki isänsä Joosefin tavoin töitä käsillään. Pastori ja kirjailija Phillip Jensen kirjoittaa: ”Jos Jumala tulisi maailmaan, millainen hän olisi? Antiikin kreikkalaisille hän olisi ollut filosofi-kuningas. Antiikin roomalaiset olisivat etsineet oikeudenmukaista ja jaloa hallitusmiestä. Mutta kuinka heprealaisten Jumala saapuu maailmaan? Puuseppänä.”

Luonto valjastamista yhteiseksi hyväksi

Luomiskertomuksessa ihmiselle annetaan tehtäväksi viljellä ja varjella maata.2 Hän ikään kuin jatkaa siitä, mihin Jumala luomistyönsä päätti. Ihmistä kehotetaan myös ottamaan maa valtaansa.3 Jotkut ovat löytäneet tästä kehotuksesta todisteen siitä, että kristinusko on mahdollistanut luonnon raiskaamisen. Mielekkäämpi tulkinta ”valtaan ottamisesta” on kuitenkin se, että ihmisen tulee hyödyntää materiaalista maailmaa ihmiskunnan hyväksi.

Viljelyä voidaan pitää vertauskuvana kaikenlaiselle työlle ja ihmiskulttuurin edistämiselle. Aivan kuten viljelijä hyödyntää maaperää kasvattaen siitä ruokaa, rakentaja ottaa puuta tai kiveä ja tekee niistä asumuksia. Muusikko hyödyntää akustiikkaa ja ääniaaltoja järjestäessään ne ihmiskorvaa miellyttäväksi kaavaksi. Kännykkäteknologian parissa työskentelevä valjastaa muun muassa sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ja muita luomakunnan lainalaisuuksia. Ja opettaja ”ottaa valtaansa” pienten ihmisten mielet muokatessaan niitä hedelmälliseen suuntaan.

Vesitekniikan insinöörinä toimivan ystäväni työ on hyvä esimerkki viljelemisestä, varjelemisesta ja luonnon valtaan ottamisesta. Vesitekniikan kehittämisen ohella hän on opettanut erilaisia vedenpuhdistusmenetelmiä kehitysmaissa. Useimmiten kyse on täysin luonnollisten prosessien tehokkaasta valjastamisesta yhteisöjen hyödyksi. Hän myös kokee puhtaan veden tarjoamisen sitä tarvitseville hengellisenä kutsumuksenaan.

Koska noin kolmasosa maailman väestöstä asuu alueilla, joilla on pulaa vedestä, vesitekniikka on erittäin tärkeää ihmiskunnan hyvinvoinnille.

Synti tekee työstä hedelmätöntä

Synti vaikuttaa kaikkiin ihmiskulttuurin osa-alueisiin, myös työhön. Syntiinlankeemuksen seurauksia kuvataan Raamatussa maanviljelyyn liittyvinä haasteina: maa alkoi kasvaa orjantappuraa ja ohdaketta. 4 Enää työ ei ollut vain siunaus, vaan myös kirous. Yksi seuraus siitä on se, että aina työ ei kanna hedelmää.

Työn jääminen hedelmättömäksi ei uhkaa vain viljelijää, jonka sadon routa tai tulva joskus tuhoaa. Esimerkiksi yrittäjän lupaavalta näyttänyt firma voi tuottaa tappiota vuosi toisensa jälkeen ja mennä lopulta konkurssiin. Jopa näylleen palava seurakunnanistuttaja voi ajaa itsensä työuupumuksen partaalle ilman, että yhtäkään ihmistä tulee uskoon.

Vuosia sitten valmistelin yhtyeeni kanssa pitkään ja hartaasti toista pitkäsoittolevyämme. Odotukseni olivat suuret, mutta loppujen lopuksi projekti jäi kesken osittain oman väsymykseni vuoksi. Myös yleinen levyjen myynti oli sinä aikana laskenut rajusti ja musiikkibisneksestä tullut taloudellisesti vaikeaa. Levyä ei julkaistu, ja sadat työtunnit haihtuivat ilmaan. Vastaava turhautuminen voi kohdata minkä tahansa työn tekijää.

Synti vaikuttaa myös työhön liittyviin motivaatioihimme. Vaikka esimerkiksi into ja korkeat tavoitteet ovat ammatillisia hyveitä, motiivimme palvella Jumalaa ja yhteiskuntaa työmme kautta sekoittuu lähes aina itsekkääseen kunnianhimoon. Omassa elämässäni musiikin jäädessä sivuun aloin pohtia sitä, miksi levyn jääminen julkaisematta oli niin vaikea pala, vaikka en enää juuri nauttinut bändielämästä. Tajusin, että tunnustuksen ja kunnian saamisesta oli tullut itselleni liian tärkeää.

Synnin seuraukset näkyvät myös työelämän rakenteissa. Japanissa ylitöistä johtuvat itsemurhat kasvavat vauhdilla. Itsemurha tulkitaan virallisesti työperäisen stressin aiheuttamaksi, mikäli ylitöitä on kertynyt kuolemaa edeltäneen kuukauden aikana yli 160 tuntia. Vaikka Suomessa ylityötunnit kasvavat harvoin tällaisiin mittoihin, on työuupumus täälläkin tuttua – eikä vähiten seurakuntien työntekijöiden keskuudessa. Silti nimenomaan heidän tulisi tiedostaa työn, levon, ihmissuhteiden ja harrastusten tasapaino.

Syntiä on sekin, että työ ja tulot jakautuvat yhteiskunnassa epätasaisesti. Samalla kun yksi painaa ylitöitä niska hiessä, toiselta työttömyys vie mielekkyyden elämästä. Aamusta iltaan vaatetehtaassa raatava aasialainen saa tuskin perhettään elätettyä palkallaan, mutta monella muutaman päivän viikosta työskentelevällä suomalaisella on varaa ostaa ruoka- ja vaatekaupasta melkein mitä vain.

Maallinen työ jumalanpalveluksena

Kaikenlainen yhteiskuntaa palveleva työ on itsessään arvokasta, koska Jumala on luonut ihmisen töihin. Tästä seuraa se, että kaupan kassan tai bussikuskin työ on ytimeltään yhtä arvokasta kuin vaikkapa professorin tai toimitusjohtajan pesti.

Kristityt saattavat usein ajatella esimerkiksi pastorin tai lähetystyöntekijän työtä tärkeämpänä kuin vaikkapa kotiäidin arkista aherrusta. Vaikka sielujen pelastus onkin suurempi asia kuin puhdas koti, yhteiskunta tarvitsee eri alojen ammattilaisia aivan kuten seurakunta tarvitsee erilaisia palvelutehtäviä ja armolahjoja.

Sekä uskova että ei-uskova ihminen voi toteuttaa työssään Jumalan sille asettamaa tarkoitusta. Kristitty voi kuitenkin nähdä maallisen työnsä myös osana jumalanpalvelustaan. Pastori-teologi Tim Kellerin mukaan Jumalan palveleminen työn kautta voi tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä, henkilökohtaista rehellisyyttä työtehtävissä, työn tekemistä huolellisesti ja taidolla sekä kollegojen evankelioimista. Jumalan palveleminen työn kautta voi olla myös kauneuden luomista – esimerkiksi valokuvauksen tai graafisen suunnittelun kautta – tai työskentelyä kiitollisella asenteella taloussuhdanteiden ylä- ja alamäissä.

Kellerin mukaan kirkastamme Jumalaa myös tehdessämme sitä, mikä meissä tuottaa suurinta iloa ja intohimoa. On myös siunaus tienata hyvin ja antaa omastaan runsaasti vaikkapa lähetys- ja kehitysyhteistyöhön.


Viitteet:
1) 1. Moos. 2:7–8.
2) 1. Moos. 2:15.
3) 1. Moos. 1:28.
4) 1. Moos. 3:18.

Kirjallisuus:
Timothy Keller: Hyvää työtä. Päivä. 2016.


Lari Launonen

Kirjoittaja on osa-aikainen pastori ja teologian jatko-opiskelija.








Kommentti: Unelma-ammattisi ei ehkä ole Jumalan idea


Isovanhempani muuttivat uudelle paikkakunnalle Jyväskylään vuoden 1956 yleislakon aikaan. Työtä oli niukasti, mutta sukulaissuhteiden kautta isoisäni löysi töitä Valtion Rautateiltä. Tuohon aikaan moni kristitty oli Jumalalle kiitollinen siitä, että oli edes jonkinlaista työtä.

Nyky-Suomessa nuorilla on historiallisen hyvät mahdollisuudet opiskella unelma-ammattiinsa. Myös kristillinen nuorisokulttuuri korostaa unelmia. Seurakunnissa annettavan opetuksen mukaan Jumala on laittanut sydämeemme unelmia ja haluaa toteuttaa ne.

Unelmointi onkin tärkeää. Ilman uhkarohkeaa unelmointia ei lähetyslegenda Annikki Raatikainen olisi lähtenyt 1980-luvulla Oulusta kleinbussillaan Bangladeshiin orpokoteja perustamaan. Ilman unelmointia tamperelaiset mediaosaajat eivät olisi päättäneet yhdistää seikkailua ja hyväntekeväisyyttä ajamalla autolla Nepaliin ja tekemällä reissusta elokuvan.

Unelmaopetuksessa on tosin myös sudenkuoppia. Useimmat unelmat eivät täyty. Esimerkiksi gospelmuusikon urasta haaveileva nuori voi pettyä, kun soittolahjat eivät riitä muusikon uraan eivätkä keikkatienestit elämiseen. Kaikki unelmamme eivät myöskään ole Jumalan antamia. Joskus kyse on vain jääräpäisestä halustamme tehdä sitä, mistä eniten nautimme.

Unelmien hautautuessa on tärkeä ymmärtää, että monenlainen työ on Jumalan edessä arvokasta ja voi tuoda sisäisen tyydytyksen silloin, kun työtä tekee palvelevalla asenteella ja kiitollisella mielellä.


Lari Launonen









Luther ja kotiaskareiden pyhyys


Antiikin kreikkalaisten käsitys työstä hengellisyyden vastakohtana pesiytyi varhain länsimaiseen kristinuskoon. Jo Paavali joutui kehottamaan Jeesuksen pikaista paluuta odottavia uskovia tekemään töitä käsillään. Luostarielämä sai alkunsa 300-luvulla erämaahan vetäytyneistä erakoista, jotka ymmärsivät jumalanpalveluksen lähinnä mietiskelevänä rukouksena sekä oman ruumiin kurittamisena.

Uskonpuhdistaja Martti Luther muutti länsimaista työkäsitystä raamatullisempaan suuntaan. Tutun tarinan mukaan matkustaessaan nuorena ukkosmyrskyn keskellä hän pelkäsi kuolevansa, ja ahdingossa lupasi pyhittää elämänsä Jumalan palvelemiseen. Käytännössä lupaus tarkoitti munkiksi ryhtymistä. Keskiajalla naimattomuus ja munkin tai papin intensiivinen rukous- ja jumalanpalveluselämä oli ainoa tapa antautua Jumalalle sataprosenttisesti.

Myöhemmin Luther tuli kuitenkin ymmärtämään Jumalan palvelemisen eri tavalla. Hän opetti, että kaikki työ oli pyhää. Hän oli myös mahdollisesti ensimmäinen, joka puhui maallisesta työstä kutsumuksena.

Pamfletissaan Kirkon Babylonian vankeudesta Luther kirjoittaa: ”Munkkien ja pappien työ, olipa se kuinka pyhää tai vaivalloista tahansa, ei eroa Jumalan silmissä pellolla työskentelevän maamiehen tai kotiaskareissa puuhaavan naisen työstä.”


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja