Syntien tunnustaminen on osa tasapainoista kristillisyyttä
Toisinaan törmää tilanteisiin, joissa epätasapainoiset näkemykset synnistä vääristävät kristillistä elämää.
Yhden ongelmaryhmän muodostavat ajattelutavat, joissa syntiin ja syntien tunnustamisen tarpeeseen liittyy neuroottisia piirteitä. Syntiä halutaan välttää asettamalla ulkokohtaisia sääntöjä ja rajalinjoja, joita ylläpidetään uhkailulla ja pelottelulla. Lopputuloksena on toisten tai itsen syyllistäminen tavalla, joka on mielenterveyden ja hengellisen elämän kannalta haitallista.
Toisessa äärilaidassa synnin teologinen merkitys ohitetaan lähes kokonaan, kun ihmisen omaa tahtoa ja sydämen ääntä korostetaan yli kaiken. Ihmisen mielihalut toimivat oppaina, jotka selittävät pois ihmisessä olevan potentiaalin vääryyden tekemiseen. Samalla tällainen yksilökeskeinen ja itsekäs käsitys elämästä sokeuttaa rakenteelliselle synnille kuten epäoikeudenmukaisuudelle ja rasismille.
Näiden ääripäiden väliin sijoittuu raamatullinen näkemys syntien tunnustamisesta, eikä se terveellä tavalla ymmärrettynä johda ongelmiin.
Siinä kristillinen elämä nähdään prosessina, johon terve itsetutkiskelu ja syntien tunnustaminen kuuluvat.
Päivän lapset
Ensimmäisen Johanneksen kirjeen mukaan aito syntien tunnustaminen on merkki nöyrästä elämänasenteesta – valossa elämisestä –, joka vaikuttaa positiivisesti yksilöön ja yhteisöön.1
Jumala itse on täydellinen valo, eikä hänessä ole lainkaan pimeyttä. 2 Raamatun kirjallisuudessa valo tai valkeus kuvastaa usein totuutta, tietämistä, puhtautta ja hyvyyttä. Pimeys puolestaan symboloi valheellisuutta, ymmärtämättömyyttä, likaisuutta ja pahuutta. Vanhassa testamentissa valo liitetään Jumalan ilmoitukseen lain ja profeettojen kautta. Psalmin kirjoittajan mukaan Jumalan sana on valo: ”Sinun sanasi on jalkojeni lamppu ja valo minun polullani.”3
Jumala itse tuli ihmisille valoksi Jeesuksessa. Jeesuksen julistama sanoma Jumalan valtakunnasta levisi ensin juutalaisten ja sitten pakanoiden keskuuteen. Luukas, joka kirjoitti evankeliuminsa pääasiassa pakanakansoista kääntyneille, kertoo evankeliumin alussa Simeonista, joka siunasi Jeesus-lasta temppelissä.4 Simeonin käyttämä sanamuoto muistuttaa profeetta Jesajan ennustuksesta: Jumalan palvelija tulee ”valoksi pakanoille”.5 Myös apostolit Paavali ja Barnabas pitivät tehtävänään valkeuden tuomista pakanakansoille.6
Vastakkainasettelu valon ja pimeyden välillä on keskeinen teema niin ikään Johanneksen evankeliumissa. Valossa elämiseen eli Jeesuksen seuraamiseen liittyy aina oikeanlainen käytös ja toiminta, kuuliaisuus Jumalalle. Totuuteen pyrkivä ihminen uskaltaa tulla valoon.7 Valo saa ihmisen elämään oikealla tavalla, ei ainoastaan tietämään, mikä olisi periaatteessa oikein.
Myös ensimmäisen Johanneksen kirjeen opetus syntien tunnustamisesta voidaan nähdä kehotuksena kuuliaiseen elämään aivan kuin Jeesuksen eettiset opetukset esimerkiksi Vuorisaarnassa. Valossa vaeltaminen on elämäntapa, joka perustuu teologisten periaatteiden sisäistämiseen.
Juutalaisuudessa teologiaa ei erotettu elämäntavasta, vaan ne kulkivat käsi kädessä. Myöskään meidän teologiamme ja elämäntapamme välillä ei tulisi olla ristiriitaa.
Pimeys katkaisee jumalayhteyden
Johanneksen mukaan valossa elämisen vastakohta on pimeydessä eläminen, johon ei kuulu aito syntien tunnustaminen.8 Pimeydessä eläessään ihminen ei voi olla yhteydessä Jumalaan, vaikka hän väittäisi muuta.
Johannes osoitti kirjeensä sekä seurakunnassa hajaannusta aiheuttaneille että muille kristityille, jotka elivät kreikkalais-roomalaisen kulttuurin ja uskonnonharjoittamisen ympäröiminä. Tuon ajan uskonnollisuudelle oli tyypillistä monenlaisten rituaalien suorittaminen. Kristillisestä näkökulmasta katsottuna ihmiset elivät moraalittomasti, vaikka olivat samalla kovin uskonnollisia. Johanneksen kuulijoiden tuli kuitenkin ymmärtää Jumalan valon luonne ja vaikutus heidän koko elämäntapaansa.
Sama haaste kohdistuu myös nykyajan kristittyihin. Ihmisen on helppoa sanoa olevansa yhteydessä Jumalaan ja samalla kuitenkin vältellä oman elämäntapansa – asenteidensa, sanojensa ja tekojensa – arviointia ja suunnan muuttamista tarpeen vaatiessa.
Johanneksen opetus kannustaa erityisesti hengellisiä johtajia terveeseen itsetutkiskeluun. Hengellinen valta voi nousta päähän, mikä voi saada ihmisen selittämään väärät teot oikeiksi, pimeyden valkeudeksi.
Siksi kristityiltä odotetaan sekä yksilöinä että yhteisöinä kykyä itsearviointiin ja syntien tunnustamiseen.
Kohtaamisen perustana rehellisyys
Kirjeessään Johannes painottaa, että myös aito yhteys toisiin ihmisiin on mahdollinen vain Jumalan valossa, jossa ei ole valheellisuutta eikä petosta.9
Kuten ihmisten välinen hyvä ystävyyssuhde, kristittyjen välinen yhteys perustuu avoimuuteen, rehellisyyteen ja lähimmäisenrakkauteen. Siinä missä salailu ja epärehellisyys johtavat pimeyteen, rakkaudesta ponnistava rehellisyys ja palvelualttius vievät kirkkaaseen valoon. Yhteys Jumalaan tulee konkreettiseksi yhteydessä toisiin ihmisiin, siinä, miten yksilö kohtaa ja palvelee toisia.
Johanneksen painottama syntien tunnustaminen asettaa kristityn turvalliseen asemaan. Aidossa yhteydessä muihin ihmisiin omat virheensä on helpompi havaita ja niitä on mahdollista pyytää anteeksi. Jumalan valossa ei kuitenkaan toteudu vain ihmisten välisten riitojen ja säröjen sopimista ja eheytymistä. Siinä Jumala itse puhdistaa ihmisen synnistä Jeesuksen kautta.
Seurakuntayhteys on olennaisen tärkeä, koska vain yhteydessä toisiin kristittyihin Jeesuksen seuraaminen voi toteutua aidoimmillaan. Kristillinen netti-tv tai Facebook-ryhmä ei voi korvata seurakuntayhteyttä.
Parhaimmillaan seurakuntayhteisö ja sen armon sanoma voivat tasapainottaa ja rauhoitella neuroottisen syyllisyyden kanssa kamppailevaa. Vastaavasti terveessä seurakuntayhteisössä on turvallista käsitellä myös itsekkäitä mielihaluja, joiden ohjaamana elämä ajautuisi sivuraiteille.
Seurakuntien tuleekin tehdä työtä sen eteen, että ne voisivat olla turvallisia ja terveeseen hengellisyyteen kannustavia yhteisöjä, joissa sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä ripillä on paikkansa.
Realistisen ihmiskäsityksen kulmakivi
Jokaisessa ihmisessä on potentiaalia niin hyvään kuin pahaan, ja jokainen on jossakin vaiheessa tehnyt vääriä valintoja ja virheitä. Tämän kieltäminen on Johanneksen mukaan itsepetosta. Terve syntien tunnustaminen auttaa myös rehellisen minäkuvan ylläpitämisessä.
Erilaiset psykologiset mallit tarjoavat hyödyllistä tietoa ihmisen ajattelusta ja käytöksestä sekä voivat auttaa haitallisten tapojen kitkemisessä. Psykologisia, fysiologisia ja sosiologisia syitä ei tule koskaan vähätellä, kun ihmisten käyttäytymistä ja elämäntapoja arvioidaan. Johanneksen kirjeen opetus muistuttaa kuitenkin, että asioille tulee antaa myös teologisia selityksiä.
Enemmän kuin täydellisyyttä Jumala odottaa ihmisiltä rehellisyyttä, nöyryyttä ja halua lähteä kasvuun. Jos tämä halu puuttuu, ihminen on vaarassa ajautua itsepetoksen pimeyteen. Kun ihminen sen sijaan ymmärtää olevansa vain ihminen ja tunnustaa virheensä, Jumalan totuus voi asua hänessä.
Johannes tarttuu opetuksessaan retorisesti myös väitteeseen, että ihminen voisi olla synnitön, vaikka tunnustaisi teorian tasolla oman potentiaalinsa väärin tekemiseen. 10 Jotkut ihmiset saattavat kuvitella, että heidän hengellinen kehittymisensä tai esimerkiksi tiettyjen armolahjojen vaikutus heissä on tehnyt synnin tekemisen heille käytännössä mahdottomaksi. Johanneksen kovat sanat muistuttavat kuitenkin tällaisen ajattelun vaarallisuudesta: Jumalasta tehdään valehtelija, eikä hänen sanansa asu näin ajattelevassa ihmisessä.
Aito syntien tunnustaminen tarkoittaa sitä, että ihminen tunnistaa oman potentiaalinsa pahaan, pyrkii ymmärtämään omaa ajatteluaan ja toimintaansa, myöntää väärät asenteensa ja tekonsa ja pyrkii muuttamaan niitä Jumalan edessä. Kristityn tulee päättää toimia yhteistyössä Pyhän Hengen kanssa arvioiden, ”mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä”.11
Elämäntapa voi muuttua
Syntien tunnustaminen saa parhaimmillaan aikaan todellista muutosta ihmisen elämäntavassa, sillä se tekee jatkuvassa synnin tekemisen tilassa elämisen mahdottomaksi.
Säännöllisen syntien tunnustamisen ja itsetutkiskelun ottaminen osaksi kristillistä elämäntapaa suojaa ihmistä epärehellisyydeltä ja vinoutuneiden ajatusmallien ja asenteiden kehittymiseltä – kunhan ihminen on samalla osa seurakuntayhteisöä.
Itsekritiikin ja itsensä armahtamisen on mahdollista olla tasapainossa.
Itsetutkiskelu ei tarkoita täydellistä sisäänpäin kääntymistä, itsekeskeistä rypemistä omissa vioissa ja virheissä tai syyllisyyden märehtimistä. Tästä läntisen kristillisyyden piirissä on valitettavasti aivan liikaa kokemusta.
Syntien tunnustaminen on rukouksen lisäksi ajatustyötä – ei merkityksettömien mantrojen toistelemista vaan yksilön ja yhteisön elämässä sekä laajemmissa rakenteissa ilmenevän synnin tunnistamista, oman osallisuuden myöntämistä siihen sekä kääntymistä eli toimintatapojen muuttamista.
Esimerkiksi ihminen, joka ymmärtää olevansa osa globaalia markkinataloutta sekä siihen usein liittyvää epäoikeudenmukaisuutta ja ihmisten ja luonnon riistoa, voi tietonsa ja kykyjensä mukaan lähteä muuttamaan asioita.
Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa Uuden testamentin eksegetiikan alalta.
Kommentti: Syntien tunnustaminen avaa armon
Ensimmäinen Johanneksen kirje vakuuttaa, että syntinsä tunnustava ihminen saa kokea Jumalan armon. Aito syntien tunnustaminen johtaa vapauteen, koska Jumala on uskollinen ja anteeksiantava (1. Joh. 1:9).
Kristillisestä elämäntavasta, syntien tunnustamisesta ja parannuksen tekemisestä puhuttaessa ei tule unohtaa armon näkökulmaa. Armottomaan jumalakuvaan perustuva hengellisyys ei koskaan saavuta varmuutta Jumalan armosta ja rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Kristillisen seurakunnan tulee tehdä kaikkensa, että teologinen opetus ja käytännössä ilmenevä elämäntapa voisivat yhteneväisesti tuoda esiin Jumalan armoa ja rakkautta ihmisiä kohtaan. Hengellistä turvattomuutta ei tule lietsoa.
Tasapainoinen syntiopetus ei tarkoita sitä, että kristitty joutuu epäilemään pelonsekaisin tuntein omaa tilaansa tai kaivelemaan syntejä itsestään tai toisista vain sen vuoksi, että olisi jotakin tunnustettavaa. Sen sijaan aito syntien tunnustaminen voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisena elämänasenteena ja terveellä tavalla kriittisenä mielenlaatuna, joka on valmis myöntämään virheet ja työstämään asenteita ja ajattelutapoja.
Kuten Johannes vakuuttaa: syntinsä tunnustava saa Jumalan armon.
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...