Keskiviikko 18. toukokuuta.
Nimipäivää viettää Erkki, Eero, Eerikki, Eerik, Erik, Jerker, Erika

Muurinaukossa maan puolesta - Hesekielin sanoma sijoittuu historialliseen tilanteeseen, mutta sen periaatteet soveltuvat kaikille aikakausille

Jerusalemin muurit olivat murtuneet henkisesti ja hengellisesti. Oli enää ajan kysymys, milloin myös fyysiset muurit murtuisivat kaupungin ympäriltä, kirjoittaja kuljettaa kuvausta Jerusalemin kohtalosta Hesekielin kirjassa. Kuvassa Jerusalemin nykyisiä, 1500-luvun turkkilaiskaudella rakennettuja muureja. (Shutterstock)
Jerusalemin muurit olivat murtuneet henkisesti ja hengellisesti. Oli enää ajan kysymys, milloin myös fyysiset muurit murtuisivat kaupungin ympäriltä, kirjoittaja kuljettaa kuvausta Jerusalemin kohtalosta Hesekielin kirjassa. Kuvassa Jerusalemin nykyisiä, 1500-luvun turkkilaiskaudella rakennettuja muureja. (Shutterstock)

Marko Halttunen 

Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyksen Juudaan ja Jerusalemiin vuonna 605 eKr. ja vienyt osan väkeä pakkosiirtolaisuuteen. Ensimmäisten pakkosiirtolaisten joukossa oli muiden muassa nuori Daniel.1 
Toinen hyökkäysaalto tapahtui kahdeksan vuotta myöhemmin, jolloin noin 10 000 juutalaista pakkosiirrettiin Babyloniaan. Toinen aalto vei mukanaan myös Hesekielin. Profeetta Hesekielin kautta Juudan kansa sai kuitenkin vakavan sanoman Jumalalta: ”Minä etsin heidän joukostansa miestä, joka korjaisi muurin ja seisoisi muurinaukossa minun edessäni maan puolesta, etten minä sitä hävittäisi, mutta en löytänyt.”2

 

 

Hesekielin kutsumusnäky 

Hesekielin kirja alkaa hänen kutsumusnäyllään.3 Hesekiel kertoo olleensa Babyloniassa Keebar-joen rannalla, jossa hän näkee Jumalan näkyjä ja saa kutsun profeetan tehtävään 30 vuoden iässä. Hesekiel kuvailee ainutlaatuista kutsumusnäkyään, jossa hän näkee neljä erikoista olentoa. Olennoilla on neljä siipeä ja neljät kasvot: ihmiskasvot, leijonankasvot, häränkasvot ja kotkankasvot. Neljä olentoa kulkee myös neljään suuntaan.4  
Raamatuntutkijoiden mukaan numero 4 kuvaa kokonaisuutta. Hesekielin kutsumusnäyssä neljä olentoa voisikin korostaa seuraavia näkökulmia: 
- Koko luomakunta on edustettuna olentojen neljissä kasvoissa. 
- Olennot kattavat koko maan: ne liikkuvat kaikkiin neljään ilmansuuntiin. 
- Olennot symboloivat Jumalan kaikkialla läsnä olevuutta ja kaikkitietävyyttä.

 

 

          Jerusalem oli täynnä epäjumalia.

 

Hesekielin profeetallisessa näyssä olentojen yläpuolella on valtaistuimen muotoinen ja valtaistuimella on kirkkauden hahmo.5 Valtaistuinta ympäröi hohde, jota profeetta kuvailee sateenkaareksi: ”kuin kaari, joka on pilvissä sadepäivänä”.6 Niin kuin sateenkaari syntyy auringonvalosta taivaalle, Jumalan kirkkaus synnyttää valtaistuimen ympärille samankaltaisen värihohteen. 
Raamatussa sateenkaaren seitsemän väriä ovat siis symboli Jumalan valtaistuimen loisteesta sekä hänen uskollisuudestaan. Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala asetti kaarensa pilviin muistutukseksi lupauksestaan.7  
Hesekielin kutsumusnäky on niin voimakas, että hän lankeaa kasvoilleen maahan.8 Sitten Jumala kutsuu hänet ”siirtolaistyöhön” – julistamaan sanaa Babyloniassa asuvalle omalle kansalleen.9 Sanoma kuuluisi kuitenkin kuuroille korville, sillä kapinallinen kansa ei ottanut opikseen, vaikka maan itsenäisyyttä oli murrettu pala palalta ja suuri joukko kansasta oli jo viety pakkosiirtolaisuuteen. 
Jerusalemissakin uskottiin yhä, että kaikki kääntyy pian parhain päin ja että pakkosiirtolaiset palaavat pian takaisin, ja että meno jatkuu kuin ennenkin.10 Jerusalemissa vaikuttanut profeetta Jeremia sen sijaan ennusti, että Baabelin vankeus tulisi kestämään 70 vuotta. Jeremia lähetti myös kirjeen pakkosiirtolaisille ja kehotti heitä varautumaan pitkään pakkosiirtolaisuuden aikaan.11

 

 

Jerusalemin murtuvat muurit 

Jerusalemin muurit olivat murtuneet henkisesti ja hengellisesti. Oli enää ajan kysymys, milloin myös fyysiset muurit murtuisivat kaupungin ympäriltä. Samaan aikaan Jumala ilmoitti profeetta Hesekielin kautta edelleen etsivänsä niitä, jotka korjaisivat muurin ja seisoisivat ”muurinaukossa maan puolesta”. 
Luku 22, jonka lopussa muurinkorjaajia etsitään, on surullinen kuvaus siitä rappiotilasta, johon Jerusalem oli vajonnut. Hesekiel on jo hengessään kuvannut, miten Jumalan kirkkaus, joka oli aikoinaan täyttänyt Jerusalemin temppelin, poistuu temppelistä ja kaupungista niissä tapahtuvien kauheuksien tähden.12 Maa jää ikään kuin suojattomaksi.

 

 

      Tuona aikana Jumala oli myös etsinyt muurinkorjaajia.

 

Luvussa 16 Hesekiel vertaa Juudaa ja Jerusalemia symbolisesti pohjoisessa olevaan ”vanhempaan siskoon” Samariaan ja etelässä asuneeseen ”nuorempaan siskoon” Sodomaan: ”Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: ei totisesti sisaresi Sodoma tyttärineen tehnyt sitä, mitä sinä tyttärinesi olet tehnyt. Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut. He korskeilivat ja tekivät kauhistuksia minun edessäni, ja minä, kun sen näin, toimitin heidät pois. Ja Samaria ei tehnyt puoltakaan sinun syntiesi vertaa; mutta sinä olet tehnyt kauhistuksia paljon enemmän kuin he, niin että olet kaikilla kauhistuksillasi, joita olet tehnyt, saanut sisaresi näyttämään vanhurskailta.”13

 

 

Verivelat, epäjumalat, oikeuden puute ja hillittömyys 

Luku 22 piirtää yksityiskohtaisemman kuvan Jerusalemin hengellisestä, henkisestä, sosiaalisesta ja moraalisesta tilasta. Kaupunki on ensinnäkin verivelkojen tahrima ja täynnä epäjumalien palvelusta. ”Sinä, ihmislapsi, etkö tuomitse, etkö tuomitse verivelkojen kaupunkia?”14 ”Verestäsi, jonka olet vuodattanut, sinä olet tullut vikapääksi, ja kivijumalistasi, jotka olet tehnyt, sinä olet saastunut; sinä olet jouduttanut päiviäsi ja olet vuottesi määrään päässyt. Sentähden minä annan sinut pakanain häväistäväksi ja kaikkien maitten pilkaksi.”15 
Myös viattomien lasten veri vuosi Jerusalemissa. Profeetta Jeremia vaikeroi, kuinka kansa uhrasi lapsia epäjumala Moolokille.16 
Vanhempien kunnioitus on kadonnut kaupungista ja myös muukalaisvihamielisyys vallitsee. ”Isää ja äitiä sinussa ylenkatsotaan, muukalaiselle sinun keskelläsi tehdään väkivaltaa, orpoa ja leskeä sinussa sorretaan.”17 
Seksuaalinen häirintä, hillittömyys ja häpeämättömyys ovat olennainen osa kulttuuria: skaala on laaja aviorikoksista raiskauksiin ja insestiin.18

 

 

Taloudellinen riisto 

Taloudellinen ahneus ei kaihda keinoja. ”Sinussa otetaan lahjuksia veren vuodattamiseksi, sinä otat korkoa ja voittoa, kiskot väkivaltaisesti lähimmäistäsi, mutta minut sinä unhotat, sanoo Herra, Herra.  Kestääköhän rohkeutesi, pysyvätköhän kätesi lujina niinä päivinä, joina minä sinulle teen, minkä teen?”19  
Tuntuu käsittämättömältä, että Jerusalem, jonka piti olla Jumalan kunnian tyyssija ja nimensä mukaisesti rauhan kaupunki, oli muuttunut täysin korruptoituneeksi kaupungiksi, joka oli täynnä epäjumalia, epäoikeudenmukaisuutta, seksuaalista irstautta ja taloudellista riistoa. Jerusalemin valtakuntansa pääkaupungiksi perustanut kuningas Daavid olisi varmasti kääntynyt haudassaan, jos olisi kuullut profeetan valituksen. 
Rappiotila on läpäissyt kaikki kansankerrokset ylhäältä alas. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tekstin näyttämässä marssijärjestyksessä kulkevat profeetat (j. 25), papit (j. 26), päämiehet (j. 27) ja lopulta tavallinen kansa (j. 29). ”Maan kansa harjoittaa väkivaltaa, riistää ja raastaa: kurjaa ja köyhää he sortavat, muukalaiselle tekevät väkivaltaa oikeudesta välittämättä.”20 
Kansan henkiset ja moraaliset muurit olivat murtuneet. Oli vain ajan kysymys, milloin fyysiset muurit murtuisivat. Ne olivat alkaneet jo rakoilla babylonialaisten kahdella ensimmäisellä sotaretkellä, mutta ”kolmas kerta toden sanoo”. Kaupungilla olisi kuitenkin vielä seitsemän vuotta armon aikaa kääntyä.

 

 

Jerusalem tuhoutuu 

Luvussa 24 Jumala ilmoittaa Hesekielille ”yhdeksäntenä vuotena, kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä” (meidän kalenterissamme 15.1.588 eKr.): ”Ihmislapsi, kirjoita muistiisi päivän nimi – juuri tämän päivän nimi: Baabelin kuningas rynnistää Jerusalemia vastaan juuri tänä päivänä.”21 Jumala sanoo myös, että pakolainen tulee ilmoittamaan Hesekielille kaupungin tuhosta.22 Ennustus täyttyy luvussa 33, kun kirjaimellisesti Jerusalemin tuhoa paennut mies pakenee pakkosiirtolaisuuteen ja ilmoittaa: ”Kaupunki on valloitettu.”23 
Mikä musertava suru-uutinen. Jerusalem kohtasi totaalisen hävityksen, mutta sitä oli varoitettu tuhosta edeltävien seitsemän vuoden aikana. Tuona aikana Jumala oli myös etsinyt muurinkorjaajia, jotka nousisivat muurinaukkoon maan puolesta. 
Raamatuntutkijat ymmärtävät ilmauksen ”seisoa muurinaukossa maan puolesta” tarkoittavan erityisesti esirukousta maan puolesta. Israelin kansa oli vajonnut niin syvään alennustilaan, että sen keskeltä ei löytynyt ketään rukoilemaan maan puolesta. Myös hengellinen johtajisto oli hukassa. ”Niinkuin ketut raunioissa ovat sinun profeettasi, Israel. Te ette ole nousseet muurin aukkoihin ettekä korjanneet muuria Israelin heimon ympärillä, että se kestäisi sodassa, Herran päivänä.”24 
Vasta vuosikymmeniä myöhemmin, pakkosiirtolaisuuden jälkeen, Jumala löytää Nehemian, pakkosiirtolaisten jälkeläisen, joka saapuu Persiasta korjaamaan Jerusalemin tuhoutuneet muurit.25 Mitä jos Nehemia olisi löytynyt jo Hesekielin aikana? 

Kirjoittaja on Ison Kirjan konferenssikeskuksen johtaja. 

 

Viitteet: 1) Dan. 1. 2) Hes. 22:30. 3) Hes. 1:1–3. 4) Hes. 1:5–21. 5) Hes. 22:26. 6) Hes. 1:26–28. 7) 1. Moos. 9:12–17. 8) Hes. 1:28. 9) Hes. 2:3–5. 10) Jer. 28:1–4. 11) Jer. 29:1–14. 12) Hes. 8–10. 13) Hes. 16:48–52. 14) Hes. 22:2. 15) Hes. 22:4. 16) Jer. 32:35. 17) Hes. 22:7. 18) Hes. 22:10–11. 19) Hes. 22:12. 20) Hes. 22:29. 21) Hes. 24:1,2. 22) Hes. 24:26,27. 23) Hes. 33:21. 24) Hes. 13:4–5. 25) Neh. 1. 26) 1. Tess. 5:20–21; 1. Kor. 13:9. 

 

 

Jukka Rokan näky Suomesta 

Suomi sai kokea itsenäisyyden säilymisen ihmeen viime sotien aikana, jolloin diktaattori Stalinin johtama Neuvostoliiton suurvalta (kuin Nebukadnessarin Babylon) oli valloittaa pienen Suomen. Silloin noustiin muurinaukkoihin rukoilemaan maan puolesta. Presidentti Kyösti Kallion rukous on erityisesti innoittanut suomalaisia kristittyjä vuosikymmeniä.

 

Kuusi vuotta sitten pienen rukoushetken yhteydessä sain inspiraation kirjoittaa rukouslaulun Suomen puolesta – Pro Patria (isänmaan puolesta). Laulusta tehtiin myös singlelevy Suomen 100-vuotisjuhlana 2017. Käydessäni samana syksynä eräässä seurakunnassa laulu soi taustalla Suomen lippujen näkyessä valkokankaalla. Tilaisuuden jälkeen eräs henkilö kertoi nähneensä Suomen lippujen kuvassa värjäytyneen punaiseksi. Kertomus kieltämättä hätkähdytti. 

Kun rauhan aika ei ole johtanut meitä kansakuntana Raamatun sanan kunnioittamiseen vaan pikemminkin sen hylkäämiseen, herää kysymys, voiko meitäkin kohdata jokin kansallinen nöyryytys? Näinä suurvaltapoliittisesti äärimmäisen jännittyneinä aikoina mieleen voi nousta myös tunnetun edesmenneen helluntaiherätyksen ”näkyjen miehen”, lähetyssaarnaaja Jukka Rokan hätkähdyttävä näky 16.3.2001: 

”Metsäaukeamalta työnnettiin esiin mustaan verhottua ruumisarkkua, jossa jalat tulijaan päin oli ruumis, jonka rinnassa luki: Finland. Arkun päälle laskeutui Suomen siniristilippu. Arkun takaosaan ilmestyi sirppi ja vasara -tunnus, joka muutti Suomen lipun värit niin, että sininen risti muuttui mustaksi ja lipun valkoiset osat verenpunaisiksi, sillä punainen kangas laskettiin arkun päälle. 

Kun arkkua kauhuissani tuijotin, sen läheisyyteen, oikealle puolelle, ilmestyivät puolitankoon lasketut kolme kansallislippua: Ruotsin, Norjan ja Tanskan liput. Samassa näin arkun vasemmalle puolelle ilmestyvän Viron, Latvian ja Liettuan suruntäyteiset liput. Kaikki nämä liput olivat kuin ukkosmyrskystä nousseet, tankojensa puoliväliin lasketut suruliput. Tangot lippuineen taipuivat kohti arkkua, kuin kunniaa tehden. 

Katselin kauhistuneena edessäni olevaa näkyä. Yhtäkkiä arkun pääpuolelle ilmestyi kaksi suurta kirjainta: EU. Kirjaimissa oleva näkymätön voima yritti riuhtaista arkussa olevan Suomi-neidon mukaansa, mutta ei voinut, sillä sirppi ja vasara iskivät niihin murskaavan kuolettavalla voimalla. EU katosi näyttämöltä. Kuului vain tuskasta huokaava, masentunut ääni, joka englanniksi huusi: ’Hopeless! Woe unto you, Finland! We cannot help you! But maybe NATO can.’ Sanat tarkoittavat: ’Toivotonta! Voi sinua, Suomi! Me emme voi auttaa sinua! Mutta ehkä NATO voi.’

 

Samassa venäläiset sotilaat ympäröivät Suomi-neidon arkun, käänsivät sen kohti itää ja lähtivät menemään rumpujensa pauhatessa. Se oli kuin mahtavaa tuliaseitten jylinää.

 

Samankaltainen aseitten jylinä kuului kaikilta ilmansuunnilta. ’Voi Herra, mitä tämä näky tarkoittaa’, tuskailin vapisevin äänin. Tähän hätääni Herra sanoi: ’Varoita kansaasi, sillä apu ei tule sieltä, mistä kansasi uskoo sen tulevan. Ellei Suomen kansa tee totista parannusta, se joutuu jälleen kokemaan kuoleman kauhut. Apua ei tule idästä eikä lännestä, vaan yksin minulta, sanoo Herra. Kääntykää kansana minun puoleeni! Minä vapautan teidät tästä uhkaavasta vaarasta. Tehkää parannus synneistänne. Minä annan anteeksi, minä pelastan, minä parannan haavat. Minä täytän kansani Pyhän Hengen voimalla ja kirkkaudella.’ 
’Katso minä tulen pian, pikemmin kuin luulettekaan, sanoo Herra.’” 

Meillä on raamatullinen lupa ja kehotus arvioida näkyjä ja profetioita, koska ne ovat vajavaisia.26

 

Liittyi Jukka Rokan näky tähän aikaan tai ei, meitä kutsutaan muurinaukkoon maan – niin Suomen kuin koko Euroopan – puolesta. 
(MH)

 



UUTISET