Musiikki on makuasia myös seurakunnassa

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Musiikkiin liittyvistä asioista kiistellään jatkuvasti myös seurakuntayhteisöissä. Hengellisestä musiikista on tullut erilaisia ihmisiä ja ryhmiä erottava tekijä.

Myös helluntailiikkeen historiassa musiikki on ollut aina jonkinasteinen kiistakapula. Kynnyskysymykseksi on muodostunut usein se, miten Jumalaa tulee ylistää tai millaisia lauluja pitäisi laulaa. Väittelyä eri musiikkityylien paremmuudesta on käyty vuosikymmeniä, eikä välttämättä aina kovin hyvässä hengessä. Omasta musiikkimausta poikkeavia mieltymyksiä ei ole kunnioitettu. Vastakkainasettelussa on ollut samalla kyseessä myös valta-asetelma. Siitä käsin oma musiikkikulttuuri on yritetty tehdä ainoaksi oikeaksi ja hyväksyttäväksi ja siten jyrätä toisen musiikkityyli.

Kun musiikki määritellään makuasiaksi, sen tyylilajeihin liittyvä kiistely tuntuu perin kummalliselta, tulisihan seurakunnan olla eri-ikäisten ja erilaisen kokemusmaailman omaavien ihmisten yhteinen koti. Kirkossa jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua sellaiseen musiikkiin, jonka hän kokee hoitavana, virkistävänä ja iloa tuottavana.

On myös tärkeä muistaa, että musiikin merkitys jumalanpalveluksessa ei suinkaan ole yksiselitteinen. Siinä missä joku ylistää Jumalaa musiikin avulla, jotkut muut rukoilevat, kokevat yhteyttä toisten uskovien kanssa, miettivät itseään ja elämäänsä, iloitsevat, itkevät, kokevat voimaantumista tai etsivät lohdutusta. Myös musiikilla on monia merkityksiä ja tehtäviä seurakuntaelämässä. Koska seurakunta on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteisö, tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että terveessä seurakunnassa jumalanpalveluksen musiikin tulisi sisältää tasapuolisesti tarjontaa kaikille perheen jäsenille. Musiikin tulisi vastata erilaisiin tarpeisiin ja sisältää erilaisia musiikin tyylejä erilaisissa kokoonpanoissa.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda tieteellinen näkökulma siihen, mikä musiikissa vaikuttaa ihmiseen ja miksi musiikki tosiaan on makuasia.

Musiikki aktivoi tunteet

Musiikki on sekä kulttuurinen että henkilökohtainen kokemus. Se liittyy ihmisen identiteettiin, vaikuttaa sosiaalisiin prosesseihin ja edistää samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikki sekä yhdistää ihmisiä että erottaa heitä toisistaan.

Vanhempi polvi ei useinkaan ymmärrä nuoremman polven musiikkia – ja päinvastoin. Yksi selitys tälle on se, että eri ikäryhmillä on ollut omassa nuoruudessaan oma mielimusiikkinsa. Se on synnyttänyt merkityksellisiä kokemuksia siinä elämänpiirissä, jossa nämä ihmiset ovat kasvaneet. Tällaista tunneperäistä kokemusta on nykyajan teknologiasta huolimatta usein mahdotonta jakaa aidosti sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet kokonaan eri aikakaudella.

Mona Lisa Chandan ja Daniel J. Levitinin (2013) tutkimus osoittaa, että ihminen muistaa parhaiten sellaisen musiikin, jota hän on kuunnellut ollessaan noin 14-vuotias. Muun muassa Alzheimerin tautia ja dementiaa sairastavat muistavat erityisesti ne laulut, joita he lauloivat ja kuulivat noin 14-vuotiaina. Tämä johtuu aivojen kehittymisestä, joka tapahtuu juuri murrosiän vaiheessa. Lisäksi nuori on tuolloin erityisen tunneherkkä ja kokee kaikki tunnekokemukset maksimaalisesti. Siksi myös tämän ikäkauden musiikilla on tärkeä tunnevaikutus koko ihmisen loppuelämään.

Toisaalta musiikkimaku voi ylittää myös eri ikäryhmät. Kaikki nuoret tai vanhat ihmiset eivät pidä samasta musiikista kuin toiset ikätoverinsa. Olemme ihmisinä yksilöitä. Tunne-elämäämme koskettavat ja aktivoivat erilaiset kokemukset, myös erilainen musiikki.

Tämä ilmiö voidaan selittää neurologisesti. Aivojen limbisessä järjestelmässä, erityisesti mantelitumakkeessa (amygdala) ja hippokampuksessa säädellään tunteita ja varastoidaan muistoja. Erilaisiin menneisyyden kokemuksiimme liittyen tietty musiikki aktivoi meissä erilaisia tunteita. Koska aivojen limbinen järjestelmä varastoi muistoja ja niihin joskus liittyneitä tunteita, kahden ihmisen reaktio samaan musiikkiin voi olla jopa täysin vastakkainen. Musiikki siis aktivoi meissä sekä tunteita että muistoja riippuen siitä, mitä limbiseen systeemiimme on varastoitu ja mikä siitä musiikin avulla milloinkin aktivoituu. Joskus katalysaattorina toimii musiikin rytmi, joskus taas harmonia, melodia tai laulun sanat. Jo pelkästään tietty musiikkityyli tai soitinkokoonpano voi toimia aktivoijana.

Nostalgisen musiikin syvä kokemus perustuu juuri tähän. Laulu, jota ihminen on kuunnellut tullessaan uskoon tai rakastuessaan ensi kerran, saa hänessä aikaan nostalgisen tunteen. Samoin sellainen musiikki, jota joku on kuunnellut käydessään läpi vaikeaa elämänvaihetta tai tehdessään surutyötä, palauttaa mieleen juuri tuohon elämänvaiheeseen liittyneet tunteet.

Joskus kuuntelemamme musiikki aktivoi ensin tunteen ja sitten muiston, joskus taas päinvastoin. Limbisen systeemin aktivoitumisesta johtuu myös se, että joskus saatamme itkeä ja nauraa musiikin vaikutuksesta. Musiikin avulla on helpompi ilmaista ja työstää tunnemaailman sisältöjä kuin pelkästään sanoja käyttäen. Musiikki on tunteiden tulkki. Koska se on samalla myös makuasia, me joko rakastamme tai inhoamme sitä.

Musiikki aktivoi hormonitoiminnan

Musiikki, josta ihminen pitää, saa hänessä aikaan monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Sen sijaan musiikki, jota ihminen inhoaa, tuottaa pelkästään negatiivisia vaikutuksia.

Aivojen talamus säätelee hormonitoimintaamme hypotalamuksen avulla aivojen limbisessä keskuksessa. Tutkimusten mukaan musiikki aktivoi monia hormonitoimintoja, riippuen siitä, miten ihminen kokee kyseisen musiikin.

Endorfiinit ovat erityisiä mielihyvähormoneja, jotka lisääntyvät musiikin kuuntelun, laulamisen tai soittamisen avulla. Mieltä kohottava ja tunteita nostattava musiikki aktivoi aivojen limbisen systeemin vapauttaen endorfiineja. Tutkimusten mukaan jo pelkästään 30 minuutin mittainen mieltä kohottava musiikin kuuntelu vapauttaa yhtä paljon endorfiineja kuin Valium-lääke. Mikä tahansa musiikki ei kuitenkaan saa tällaista aikaan vaan ainoastaan sellainen musiikki, joka löytää aivoissa kosketuksen tunteisiin – siis musiikkiin, josta ihminen pitää.

Monien tutkijoiden mukaan tietynlaiset melodiset ja harmoniset rakenteet miellyttävät aivoja aivan erityisesti ja aikaansaavat muodon ja rakenteen järjestymistä aivoissa. Tällä teorialla voitaisiin selittää, miksi tutunomaiselta kuulostavat sointurakenteet ja melodiat ovat yleensä ihmisistä miellyttävimmän kuuloisia.

Musiikin harmonian ja eri sävellajien kokeminen on samalla aina myös kulttuurinen asia. Esimerkiksi suomalaisille on tyypillistä, että iloisetkin laulut soitetaan usein mollissa.

Tutkimus osoittaa, että ihmiset ovat kaikkein vastaanottavaisimpia omalle äidinkielelleen, samoin sille musiikkikulttuurille, jonka keskelle he ovat syntyneet. Tämä johtuu siitä, että aivomme ovat ikään kuin valmiiksi viritettyjä reagoimaan ja odottamaan tiettyjä harmonisia ratkaisuja. Myös tietynlainen musiikki on aivoissamme helpommin järjestettävissä olevaa, miellyttävämpää ja koskettavampaa kuin jokin toinen.

Tutkimusten mukaan useat aivojen osa-alueet aktivoituvat, mikäli ihminen pitää laulusta. Jos hän pitää laulusta todella paljon, erityinen aivojen osa, nucleus accumbens, aktivoituu. Tällä alueella on todettu olevan tärkeä rooli myös ajatustoimintojen prosessoinnissa ja oppimisessa.

Meille on tyypillistä, että haluamme kuunnella ainoastaan sellaista musiikkia, josta pidämme. On siis hyvin henkilökohtainen kokemus, miksi jokin musiikki kuulostaa meistä tutunomaiselta ja siksi koskettavalta ja merkitykselliseltä.

Koska useiden tutkimusten mukaan musiikin herättämät tunteet liittyvät aina siihen, mitä limbiseen systeemiimme on varastoitu, aikaisempiin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin ja tunteisiin yhdistyvä musiikki koetaan yleensä aarteena, joka säilyy meissä loppuun asti. Se ei tuhoudu edes Alzheimerin tai dementian kaltaisten sairauksien vaikutuksesta.

Oksitosiini ja yhteyden kokeminen

Oksitosiini on hormoni, jota erittyy esimerkiksi äidin ja vastasyntyneen lapsen välisessä vuorovaikutuksessa, mutta myös tilanteessa, jossa ihmiset soittavat ja laulavat yhdessä. Tämän takia musiikilla on niin tärkeä merkitys eri yhteisöjen kokoontumisissa.

Koska musiikki herättää oksitosiinia erittäessään yhteenkuuluvuuden tunteen, musiikkia käytetään yleisesti erilaisissa joukkokokoontumisissa, juhlissa, häissä, hautajaisissa ja myös seurakunnan tilaisuuksissa. Oksitosiini auttaa ihmisiä luottamaan toisiinsa. Sekä oksitosiinia että dopamiinia kutsutaan aivan aiheellisesti rakkaushormoneiksi, koska molempia tarvitaan yhteyden kokemisessa.

Joidenkin tutkimusten mukaan jo pelkkä ennakko-odotus miellyttäväksi koetusta musiikillisesta kokemuksesta, esimerkiksi tutusta kertosäkeestä tai hienosta laulun kohdasta, saa aikaan valtaisan dopamiinin vapautumisen kehoon. Dopamiinista johtuu myös yhtäkkinen hyvien muistojen nouseminen mieleen musiikkia kuunnellessa. Muistamme asioita ja ihmisiä, jotka olivat meille tunteenomaisesti tärkeitä. Siksi tietynlaiset laulut koskettavat meitä läpi elämän.

Prolaktiini ja lohduttava musiikki

Musiikki lisää myös serotoniinin määrää kehossamme. Tämä on tärkeä tieto, sillä masennus liittyy vähäiseen serotoniinin määrään veressä.

Prolaktiini-hormonin vaikutusta on puolestaan se, että ihmiset itkevät musiikkia kuunnellessaan. Musiikki lisää prolaktiinin määrää saaden aikaan tällaisen ”hyvän” itkun, joka jo itsessään auttaa vähentämään stressiä.

Vaikka musiikki saattaa meidät tuntemaan surua, musiikissa itsessään ei ole mitään sen kummemmin iloista tai surullista. Nuotit, melodiat, rytmit, harmoniat ja muu sellainen eivät siis itsessään sisällä mitään tiettyjä tunteita. Musiikin meissä herättämät tunteet liittyvät ainoastaan siihen, mitä meidän aivoissamme aktivoituu ja millaisia tunteita limbisessä systeemissämme on herännyt. Reaktiomme musiikkiin liittyvät siis aina aikaisempiin kokemuksiimme.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yleensä koemme surumielisen musiikin lohduttavana. Prolaktiini, jota meissä erittyy sen aikana, onkin aivan sama hormoni, jota erittyy äidissä, kun tämäimettää vastasyntynyttä lastaan. Kun kuuntelemme surumielistä musiikkia, ensin sen tunnelma valtaa mielen ja sitten talamus auttaa kehoa erittämään prolaktiinia, joka puolestaan saa aikaan lämpimän ja lohduttavan tunteen. Sen jälkeen prolaktiini sallii meille ”hyvän” itkun, joka tuntuu vapauttavalta ja puhdistavalta.

Surullisen musiikin hoitavuuteen saattaa liittyä myös empatian kokeminen. Ihmisestä voi olla lohduttavaa kokea, että joku muukin – säveltäjä tai laulun tekijä – on käynyt läpi samanlaisia surullisia kokemuksia kuin hän. Se, että oma kokemus voidaan näin jakaa toisten kanssa, voi itsessään olla hoitavaa.

Musiikki voi lisätä ja lievittää stressiä

Tutkimusten mukaan miellyttävä musiikki vähentää stressihormonien, kortisolin ja adrenaliinin, määrää kehossa ja vaikuttaa näin ihmisen immuniteettisysteemiin. Stressin väheneminen jo itsessään liittyy moniin terveyttä edistäviin vaikutuksiin.

Kymmenissä tutkimuksissa on todettu, että kortisolin ja adrenaliinin määrä väheni merkittävästi sellaisen rentouttavana pidetyn ja rytmisesti selkeän musiikin avulla, josta ihmiset pitivät. ”Oikeanlainen” musiikki voi siis helpottaa stressin oireita, kuten korkeaa verenpainetta. Toisaalta ”vääränlainen” musiikki voi saada aikaan aivan päinvastaisia vaikutuksia. Se voi muun muassa lisätä kortisolin ja adrenaliinin määriä kehossa eli aiheuttaa stressiä ja lisätä siihen liittyviä oireita.

Mikäli ihmistä pakotetaan osallistumaan pitkiä aikoja musiikkiin, jota hän ei voi jostain syystä sietää, hän ärsyyntyy ja adrenaliinin määrä lisääntyy veressä. Tämän seurauksena keskittymiskyky voi häiriintyä ja ihminen saattaa kokea monia tyypillisiä stressioireita, kuten lihasjännitystä, päänsärkyä tai verenpaineen nousua.

Yksipuolisuus on pahasta

Seurakunnan musiikkitoiminnassa olisikin tärkeää välttää ainoastaan yhdentyyppisen musiikin tarjoamista, oli se sitten mitä tahansa. Jos musiikki on monipuolista ja valittu ”kaikille kaikkea” -periaatteella, kukaan ei joudu osallistumaan liian pitkää aikaa sellaiseen musiikkiin, jonka hän kokee jostain syystä äärimmäisen epämiellyttävänä.

Esimerkiksi 45 minuuttia kestävä, ainoastaan yhdentyyppisen ”ylistysmusiikin” soittaminen jumalanpalveluksen alussa voi olla joillekin kuulijoista kaikkea muuta kuin hoitava kokemus. Jonkun toisen kohdalla sama pätee torvisoittokunnan kuunteluun.

Vastenmielinen musiikki lisää stressihormonituotantoa ja samalla estää oksitosiinin erittymisen, jota tarvittaisiin yhteyden kokemiseen. Myöskään mitään mieltä kohottavia hormoneja, endorfiineja, dopamiinia tai serotoniinia ei erity vastenmielistä musiikkia kuunneltaessa.

Jos ihminen ei koe minkäänlaista tunneyhteyttä kuulemaansa musiikkiin, hän ei myöskään kykene antamaan sille mitään merkityksiä jumalanpalveluksen välineenä. Toisaalta riittävän lyhyet ja siedettävät kokemukset erilaisesta musiikista voivat antaa positiivisia kokemuksia itselle vieraasta musiikkityylistä ja jopa opettaa ihmistä pitämään siitä.

Lisäksi on tärkeä huomioida, että vanhemmat ihmiset voivat kokea kovat äänet ja niihin liittyvät ääniaallot jopa aivan konkreettisena kipuna.

Millaista musiikkia jumalanpalveluksiin?

Musiikki on erilaisia nuotteja, ääniä, sointuja, rytmejä, tempoja ja erilaista dynamiikkaa. Sillä on monia tehtäviä myös seurakuntaelämässä. Ei ole olemassa itsessään hengellistä tai ei-hengellistä musiikkia. Jumalanpalveluksen yhteydessä ihmiset antavat sille eri merkityksiä ja käyttävät sitä eri tavoin eri syistä. Musiikki luo yhteyttä, koskettaa, lohduttaa, vahvistaa, rohkaisee, kommunikoi, auttaa ylistämään, rukoilemaan ja purkamaan erilaisia tunteita sekä sallii niiden kokemista.

Paras resepti seurakuntaelämässä lienee mahdollisimman monipuolinen musiikkitarjonta. Monipuolisen musiikin täyttämässä jumalanpalveluksessa kenenkään ei tarvitse kokea, ettei kuulu joukkoon. Kun erilaiselle musiikin kokemiselle annetaan tilaa, makuasioista ei ole tarvetta kiistellä, ja silloin itselle vastakkaista musiikkikulttuuria edustavien ihmisten tuomitseminen seurakuntayhteisössä voi loppua.


Heidi Ahonen-McKendrick

Lähde:
Chanda, M. L. & Levitin, D. J. 2013. The neurochemistry of music. Trends in Cognitive Sciences, 17 (4), 179–193.

Arviot
40/201

ArviotWaltteri Haapala: Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla. Aikamedia, 2024. Nid. 216 sivua.

Seikkailuja rakastavalle sielulle on nyt tarjolla mehukas hengellinen matkakert...
ArviotSaara Tikkakoski ja Veera Hug (toim.): Kutsun keskellä – maksoiko liikaa? Aikamedia 2024. Nid. 273 s.

20.3.2024 | Jeesus jätti meille tehtävän mennä kaikkeen maailmaan julistama...
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.

Kalvinismin teol...
ArviotSuvi Laru & Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa – koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. WSOY, 2024. Sid. 254 s.

Kantaako avioliittolupa...
ArviotPia Rendic: Poika joka ei osannut puhua. Päivä Osakeyhtiö 2023. Sid. 47 s.

Muut lapset hihittävät, ja Iikkaa hävettää. Miksi hän edes yritti sanoa mitään! Tyhmä Iikka!
...
ArviotElina Rautio. Levollisen elämän kirjeitä. Aikamedia, 2023. Nid. 251.

Elina Raution uutuuskirja on kokoelma kirjeitä, joiden ydinteeman kirjan nimikin jo paljastaa: teos käsittel...
ArviotVille Mäkipelto & Paavo Huotari. Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava 2023. Sid. 225 s.

Teologian tohtori Ville Mäkipellon ja teologian maisteri Paavo Huot...
ArviotMailis Janatuinen: Kaksi Johannesta. Valtakunta etsii taistelijoita -sarja. Perussanoma 2023. Sid. 232 s.

18.10.2023 | Mailis Janatuisen (s. 1949) kirja Kaksi Johannesta liittyy kir...
ArviotJesus Revolution
Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotMaarit Eronen: Koko painolla – luottamista joka päivä. Päivä Osakeyhtiö, 2023. Sid. 208 s.

Miten voi luottaa Jumalan hyvyyteen, kun hän sallii kärsimystä omassa tai läheisen elä...
ArviotPetri Hiltunen: Paavo Hiltunen: persoonallinen vaikuttaja. Kuva ja Sana 2023. Sid. 319 s.

22.8.2023 | Saarnaaja Paavo Hiltusesta (1923–2013) on julkaistu mielenkiintoinen...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.

14.8.2023 | ”Hänen v...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Wifi-yhteys taivaaseen. Aikamedia, 2023. Nid. 52 s.

Tšekkiläisen äidin ja tyttären kirjoittama ja juuri suomeksi julkaistu teos on varkki-ikäisi...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Selviytymisopas elämän, luonnon ja uskon sankareille. Aikamedia, 2023. Nid. 140 s.

26.6.2023 | Tšekkiläisen äidin ja tyttären yhdessä kirjoittam...
ArviotNina Åström: Ateria aavikolla. Aikamedia 2023. Nid. 254 s.

[22.5.2023] Rakastetun artistin, muusikon ja evankelistan Ateria aavikolla on opetus- ja hartauskirjan sekä elämäkerra...
ArviotOuti Peltoniemi: Pako narsistin otteesta. Aikamedia 2023. Nid. 260 s.

(10.5.2023) Outi Peltoniemen romaanin lukemista voisi verrata jännittävän psykologisen trillerin katsomisee...
ArviotDMD
Herra Sebaot
D.G Music 2023

(17.4.2023) DMD-yhtyeen levyltä kuuluu rakkaus paljaaseen musiikkiin ja teksteihin, joilla rohkaistaan. Mukana on radiokanavapo...
ArviotJukka Mäkinen: Selvä ratkaisu. Aikamedia 2023. Nid. 137 s.

Lukuisia teoksia julkaisseen Jukka Mäkisen uutuus tallettaa kansien väliin Tommi Merivirran elämäntarinan. Sen valokei...
ArviotUlla Dahlen ja Akseli Mäkelä: Kohtaava seurakunta mielen hyvinvointia rakentamassa. Aikamedia 2022. Sid. 258 s.

(25.3.2023) Joulukuussa 2022 julkaistu Kohtaava seurakunta mielen...
ArviotEveliina Hokkanen: Hiilellä peitetty. Aikamedia 2023. Sid. 280 s.

(20.3.2023)

Eveliina Hokkanen (s. 1997; os. Rissanen) on savolaissyntyinen kirjailija, joka asuu nykyisin Iv...
ArviotJari Jolkkonen: Ymmärrystä etsivä usko. Kulttuurin, tieteen ja uskon vuoropuhelua. Väyläkirjat 2022. Sid. 278 s.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen on laaja-alaisesti sivistynyt kirkolli...
ArviotNiilo Närhi: Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuvittanut Anna Hellgren. Aikamedia 2023. Nid. 187 s.

Pastori Niilo Närhin uusin kirja Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan...
ArviotSofia Hiltunen: Hajonneiden autojen tapaus. Perussanoma 2022. Sid. 107 s.

(1.2.2023) Kristillisten suomalaisten lastenkirjojen saralla on eletty pitkään hiljaiseloa, mutta viime aik...
ArviotJyrki Palmi: Kyynelten iltasatu. Tositarina lasisesta lapsuudesta. Aikamedia 2023. Sid. 128 s.

Pastori ja apulaistoiminnanjohtaja Jyrki Palmin muistelmateos Kyynelten iltasatu k...
ArviotTimo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa. Gaudeamus 2022. Nid. 365 s.

Timo R. Stewartin kirja Luvatun maan lumo oli yksi viime vuoden Tietokirjall...
ArviotSusan Yli-Knuuttila
Kun tuuli yli käy
Via-music 2022

Susan Yli-Knuuttilan ääni on kypsä ja luonteikas. Tulkinta siirtyy luontevasti höyhenenpehmeästä vahvempaa...
ArviotHarri Kröger. Jerusalem – toivon ja tulevaisuuden kaupunki. Aikamedia 2022. Nid. 257 s.

Tietokirjoissa tasapainotellaan usein detaljien määrän ja kertomuksen sujuvuuden välillä...
ArviotJohanna Salo: Pimeys ei saa sitä valtaansa. 118 päivää kaapattuna Kabulissa. Aikamedia 2022. Nid. 298 s.

”Paikkasi on siellä, missä unelmasi ja maailman suurimmat tarpeet kohtaa...
ArviotOlli Pitkänen: Lumi ja savanni ─ kuiskauksia maailman kujilta. Suomen Lähetysseura 2022. Nid. 301 s.

(27.12.2022) On sanottu, että tarinat ovat ihmismielen kalakukkoja. Ka...
ArviotEero Huovinen: Sielujen puolustaja. Piispana Helsingissä. WSOY 2022. Sid. 452 s.

Suomen tunnetuimpiin elossa oleviin kirkonmiehiin kuuluva emerituspiispa Eero Huovinen (s. 1944)...
ArviotGordon D. Fee & Douglas Stuart: Kirjojen kirja. Avaimia Raamatun tulkintaan. Aikamedia 2014. 2., uudistettu laitos. Nid. 339 s.

Viime lokakuussa kuollut, Kanadassa suuren os...
ArviotStefan Sigfrids: DBS – Lue, ymmärrä ja sovella Raamattua. Aikamedia 2022. Nid. 86 s.

Stefan Sigfrids on koonnut innostavan oppaan uskonelämän tueksi. Opas antaa käytännöllisiä t...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä sana. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 1. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Helluntailaisille on ominaista rakkaus Raamattuun. Viime...
ArviotSusanna Kokkonen: Viimeisten päivien todistajat – Juutalaisena muuttuvassa maailmassa. TV7 Kustannus 2022. Sid. 194 s.

Tohtori Susanna Kokkosen teoksen Viimeisten päivien todist...
ArviotVeijo Grönholm ja Minni Heinilä: Miksi lähdit näin? – Ikkunoita itsemurhaan. Aikamedia 2022. Nid. 214 s.

Pastori ja sairaalasielunhoitaja Veijo Grönholmin ja Aikamediassa toimit...
ArviotLeo Kunnas
Eteenpäin
Aikamedia 2022

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut jälleen joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on jo toine...
ArviotYong-Doo Kim: Pyhä tulikaste. Osat 1–6. Kust. ja suom. Olli Siipola, 2009 ja 2020.

Kaikkiin Suomen helluntai- ja vapaaseurakuntiin sekä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin on l...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Jeesus Kristus – Jumala ihmisenä. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 3. Aikamedia 2022. Sid. 341 s.

Suomen helluntailiikkeen opetuksia -artikkelikirjasar...
ArviotPia Rendic: Pakotettu naimaan. Saliman tie pakkoavioliitosta vapauteen. Basam Books 2022. Nid. 237 s.

Pia Rendicin uutuuskirja Pakotettu naimaan kertoo hätkähdyttävästi pakkoavi...
ArviotSaaramaria Kuittinen
Viekotus
Risa Production 2022
Sidottu, 164 s.


Saaramaria Kuittisen vahvuudet teatterintekijänä nousevat esiin elokuussa julkaistussa romaanissa...
ArviotThe Mission – Lähetyssaarnaajat. Dokumenttielokuva, 95 min. Ohj. Tania Anderson. Danish Bear Productions Oy, 2022.



Valkokankaalla 5. elokuuta ensi-iltansa saanu...
ArviotAila Ruoho: Ahdas arki. Aikamedia 2022. Nid. 233 s.

Monelle tulee hamstraus-sanasta varmasti mieleen sympaattinen tavaroiden keräilijä, jonka harmiton harrastus on päässyt vähän...
ArviotVesa Ollilainen: Kesyttämätön – Evankeliumi jälkikristillisessä ajassa. Perussanoma 2020. Sid. 220 s.

Teologian tohtori, pastori Vesa Ollilaisen kirja on jo pari vuotta vanha. K...
ArviotKaren Kingsbury: Hiljainen humina (alkuteos Sunrise Series #2: Summer). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2022. Sid. 388 s.

Amerikkalaiskirjailija Karen Kingsburyn (s. 1963) uus...
ArviotPetri Tuunainen: Siipeni murtuneet – Helinä Ilkan tarina. Mediapinta 2021. Nid. 138 s.

Siipeni murtuneet -teos kertoo muutama vuosikymmen sitten julkisuutta saaneen iskelmälaula...
ArviotBenjamin E. Zeller: Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion. New York University Press 2014. Nid. 287 sivua.

Kirjassaan Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion yhdysvaltalainen us...
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s.
Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin.
Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotPauli Karppinen: Purjeet Pyhän Hengen tuulessa.

Aikamedia 2022.

Sid. 456 s.

Emeritussaarnaaja Pauli Karppisen uutuuskirja Purjeet Pyhän Hengen tuulessa on hänen omaelämäker...
ArviotDan Johnstone
Hillsong: A Megachuch Exposed (2022)
Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotMuut äänet
Heureka
Finngospel / Prisma 1989

Levy-yhtiö Naxos räjäytti mukavan gospelpommin huhtikuun lopulla: Spotifysta löytyy nyt paljon Finngospel-levymerki...
ArviotOrvo Berg
Armosta onnellinen mies
2021

Orvo Bergin ilmaisussa kuultaa läpi vanhan rockin vaikutteet. Laulaja on kotonaan selkeän kompin musiikkimaastossa.
Laulus...
ArviotTimothy & Kathy Keller: Avioliitto – suuri salaisuus. Aikamedia 2022. Sid. 291 s.

Tunnetun amerikkalaisen pastoripariskunnan Timothy ja Kathy Kellerin avioliittokirj...
ArviotPirjo Raunio: Saa hengittää. Viisi vuotta rintasyövästä. Aikamedia 2022. Nid. 191 s.

Yksi Aikamedian kevään tietokirjoista on koskettava tilitys rintasyöpään sairastumisesta ja...
ArviotKai Kortelainen: Jippu – Kun perhonen lakkaa hengittämästä. WSOY 2022. Sid. 304 s.

”Taiteilija. Annan sinulle diagnoosiksi taiteilija.”
Psykiatrin lausuma tiivistää lau...
ArviotJouni Lallukka: Ahdistus. Epäuskoa vai osa elämää? Perussanoma 2022. Sid. 280 s.

Perussanoman toimitusjohtajan Jouni Lallukan uutuusteos pureutuu majesteettisen suureen ja vaike...
ArviotTarmo Kunnas: Mikä mieli uskonnoissa? Pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta. Basam Books 2021. Sid. 314 s.

Tiedeuskoisen ja maallistuvan eurooppalaisen...
ArviotMartti Ahvenainen: Islamin haaste. Perussanoma 2021. Nid. 256 s.

Jo pitkään kristillistä maahanmuuttajatyötä muslimien parissa tehnyt ja useita julkaisuja heidän uskonnostaan ki...
ArviotViimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.2.–6.3.2022. Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, ohjaus Mirva Koivukangas, orkesterina Jyväskylä Sinfonia...
ArviotRisto Huvila: Miksi Israelista pitää puhua.

Perussanoma 2022. Nid. 269 s.

Risto Huvilasta on tullut viime vuosina johtava kristitty Israel-kommentaattori Suomessa. Viide...
ArviotVille Kalaniemi: Kehon rukous – Pieni opas paastoon. Aikamedia 2022. Nid. 119 s.

Kuulun varmasti monen helluntaikristityn kanssa siihen joukkoon, jolla ei ole hengellisestä paas...
ArviotKristiina Kunnas & Tiipi Jokinen: Sun ja mun jääkaappi. Kaksi kertomusta äitiydestä. Päivä 2021. Sid. 208 s.

Kristiina Kunnaksen ja Tiipi Jokisen yhteisesti kirjoittama teos...
ArviotTero Huvi: Rikkirevitty. Suomen Lähetysseura 2022. Sid. 65 s.

Tero Huvin käsittämättömän koskettavaa kirjaa poikansa äkillisestä, varoittamatta tapahtuneesta itsemurhasta ei voi...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
ArviotTapani Sopanen: Vainotut. Romaani – tarina tulevasta. Perussanoma 2021. Sid. 383 s.

Tapani Sopasen uusin romaani Vainotut on suoraa jatkoa mar...
ArviotKing Richard: Williamsien tarina
Ohj. Reinaldo Marcus Green, käsik. Zach Baylin
Warner Bros Pictures, 2021

Tositapahtumiin perustu...
ArviotAri-Pekka Niemelä ja Nina Nordlund: Raamattu ja Raha. Aikamedia Oy 2021. Nid. 324 sivua.

Raha on vaativa aihe. Kristittyjen keskuudessa köyhyyden ja nöyryyden ihannoinnin varjol...
ArviotMaarit Eronen: Kuulolla – johdatusta joka päivä. Aikamedia, 2021. Nid. 209 s.
Maarit Erosen uudentyyppinen raamattutyökirja ohjaa paneutumaan johdatukseen liittyviin raamat...
Arviot
Ancient Near Eastern Thought and the Old Testament- Introducing the Conceptual World of The Hebrew Bible.

By John H. Walton. Grand Rapids:...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJohanna Sandberg: Yhteisönä verkossa. Miten rakennat digiseurakuntaa? Kirjapaja 2021. Nid. 160 s.

Yksi tämän päivän ajankohtaisimmista aihe...
ArviotLaura Siltala: Kuppi kahvia, tilkka toivoa. Aikamedia 2021. Sid. 181 s.

”Kahvi yhdistää eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Kahvikupin äärellä on helppo puhua säästä ja...
ArviotJuha Räikkä: Salaliittoteorioiden filosofia. Gaudeamus 2021. Nid. 286. s.

Iltalehti kertoi äskettäin tavarataloketju Kärkkäisen omista...
ArviotOskari Saari: Aki Hintsa – Tänään olen elossa. WSOY 2021. Sid. 332 s.

Lääkäri Aki Hintsan kuolemasta tulee marraskuussa kuluneeksi viisi...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä Sana. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Suomen Helluntaikirkko, IK-opisto ja Aikamedia ovat yhteistyönä tuottamassa kymmenosa...
ArviotRoberto Brandão: Pieniä suuria ihmeitä. Aikamedia, 2021. Nid. 100 s.

Pieniä suuria ihmeitä on lyhyt ja mukaansatempaava teos, joka kertoo Voice of Finland -o...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021.
Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotTapio Puolimatka: Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma Oy, 2021. Nid. 300 s.

Professori Tapio Puolimatkan uusin kirja Laittomuuden salainen vaikutus (Perus...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s.
Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s.
Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotMerja Hautanen: Kutsumuksen tie – Kivijärven herätys, tehtävä Kainuussa, Sievin ihme. Omakustanne, 2020. Nid. 153 s.

Merja Hautasen polku evankeliumin kentällä alkoi seitsemäntoi...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.


Vuosikymmeniä sitte...
ArviotTapani Sopanen: Juhani Huotari – Vainotun kristityn asiamies. Päivä, 2018. Sid. 221 s.

Mistä aineksista syntyy hyvä kirja? Sitä pohdin lukiessani Tapani Sopasen teosta...
ArviotEitan Bar: Messias ja rabbien opetukset – miksi juutalaisuus ei hyväksy Jeesusta Messiaana? Avainmedia 2021. Nid. 304 s.

Tohtori Eitan Bar on apologeetta, joka on syntyn...
ArviotKaren Kingsbury: Aamunkoitto. (Alkuteos Sunrise, USA 2007). Suom. Marjut Mäntyjärvi. Aikamedia 2021. Sid. 360 s.


Karen Kingsburyn (s. 1963) uusimmassa suomennoksessa Aamunkoitto näyttel...
ArviotTarja Vilppola: Salaisuudessa yllätettyinä – kirja yhteyden voimasta. Päivä, 2021. Nid. 277 s.


Kristityn terapeutin, kouluttajan ja kohtaamistyön ammattilaisen Tarja Vilppolan...
Arviot







































Tarja Varjonen ja Anniin...
ArviotNo Man’s Band: Minä tapoin Jumalan. 2021.

Jos kotimaisen kristillisen rockin sukuluetteloista täytyy etsiä yhtye, joka on pystynyt läpi vuosikymmenien luomaan sieluun uppoav...
ArviotColin Rushton: Auschwitzin sabotööri. Into 2021. Sid. 251 s.

Toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotiskaudella on julkaistu paljon aivan uutta keskitysleirikirjallisuutta. Päivä...
ArviotHanna Kivisalo: Jonain päivänä ymmärrät. Enostone 2021. Sid. 111 s.


Hanna Kivisalon Sekunnit ja tunnit -tekstejä voidaan pitää jonkinlaisena nykyaikaisen kirjallisen tuotann...
ArviotPäivi Niemi: Pakon edessä – tarinoita toivottomuudesta ja toivosta. Aikamedia 2021. Nid. 141 s.

Päivi Niemen uutuusteos sisältää 14 erilaista tarinaa, joissa useissa kamppail...
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s.
”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190.
Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotMarkus J. Viljanen: Aborttilääkäri. Päivä 2021. Sid. 301 s.

Erikoislääkäri Markus J. Viljasen juuri ilmestynyt muistelmateos Aborttilääkäri (Päivä, 2021) o...
ArviotOhuella langalla (Blå tunna linjen). Ohj. Anders Hazelius, käsik. Cilla Jackert. Rooleissa mm. Amanda Jansson, Oscar Töringe, Gizem Erdogan. Anagram Film 2021
Ohuella l...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s.
New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotRobert E. Coleman: Elämä opetuslapsena Apostolien teoissa ja tänään. Bergvik kirjat 2020. Nid. 123 s.

Bergvikin Säätiön julkaisema tohtori Robert E. Colemanin kirja ilmestyi...
ArviotTimo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Gaudeamus 2020. Sid. 390 s.

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansai...
ArviotJyri-Juhani Uurtimo: Kirjoituksia Getsemanesta. Kirja masennuksesta, uskosta ja selviytymisestä. Aikamedia 2020. Nid. 274 s.


”Omassa sairastumisessani näkyvät monet tyypilliset masenn...
ArviotKlaus Korhonen: Paimenen päiväkirja. Aikamedia 2021. Sid. 333 s.


Seurakunnan ja kirkkokunnan emeritusjohtaja Klaus Korhosen kohdalla voitaneen hyvin todeta, että hän on...
ArviotStefan Gustavsson: Perusteltu usko. Uusi tie, 1999. Sid.272 s.

William Lane Graig: Valveilla – Uskon perusteltu puolustaminen. Uusi tie, 2021. Nid. 292 s.

John C. Lennox:...
ArviotJuho Sankamo: Taivasolento – Kirja ihmisestä. Perussanoma 2020. Nid. 208 s.

Aikaisemmissa teoksissaan teologian tohtori ja raamatunopettaja Juho Sankamo on käsitellyt muun m...
ArviotHenna ja Matti Halmevaara: Treffit – 52 tehtävää parisuhteen parhaaksi. Aikamedia 2019.
Sid. 154 s.

Henna ja Matti Halmetvaaran pieni, pirteän keltainen kirjanen tar...
ArviotRundi. Ohjaus ja käsikirjoitus Jouko Suikkari. Rooleissa mm. Vesku Tenhunen, Eeva Litmanen, Raimo Rahnasto. Tuki-films 1990.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta Rundi-...
ArviotJouko Ruohomäki: Yhden kirjan koulu – Helluntaiherätyksen raamattukoulutuksen historia 1912–2019. Aikamedia 2020. Sid. 500 s.


Helluntaitulen saapumisesta Suomeen on kulunut...
ArviotSimo Palomäki: Tänään on se päivä. Heikki Talo 2020.

Pitipä oikein uudelleen katsoa levyn kantta, kun musiikki lähti soimaan. Onko tässä kyseessä jokin vanha ruotsalainen kantril...
ArviotMichael Brown & Craig S. Keener: Älä pelkää antikristusta. KKJMK 2020. Nid. 280 s.


1980-luvulla lopulla näin uskovien tempausta käsittelevän A Thief in the Night(Kuin varas yöl...
ArviotTimo Kyllönen: Quadro. Aikamedia 2020. Sid. 435 s.


Timo Kyllösen (s. 1980) toinen romaani Quadro on itsenäinen jatko-osa hänen esikoisromaanilleen Aava (20...
ArviotValtter Luoto: Sen Jumala teki. Aikamedia 2020. Nid. 164 s.

”On armo suuri, ihmeinen”, me tunnelmoimme maailmankuululla Amazing Gracen melodialla. Mutta ymmärrämmekö todella...
UutisetLeo Kunnas
Matkalla
Aikamedia 2020

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on hieno instrumentaali...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...
UutisetHarri Ahonen ja Aada Ala-Tala: Pyhän Olavin retkeilyreitit. Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Tammi 2020. 176 s.


Koronavirus sotki lomasuunnitelmia ja saa monet...
UutisetToivon säteitä -konsertti verkossa. Ohjelmatoimisto Kristalli. 10.5.


Olohuonekonsertit, Instagram-keikat, virtuaalitodellisuuteen sijoittuvat show’t avatar-hahmoineen ja tsättäil...
ArviotLeevi Launonen (toim.): Selvyyttä seksiin – Näkökulmia kristilliseen seksuaalietikkaan ja -kasvatukseen. Aikamedia 2020. Nid. 312 sivua.


Selvyyttä seksiin -teos koostuu kolmentoista eri...
ArviotHenrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-
luvun kapina. Gummerus 2019. Nid. 154 sivua.



Monella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorilla ja kirkkoherralla...
ArviotMartti Ahvenainen: Terve kristillinen usko. KKJMK Oy 2019. Sid. 262 sivua.


Helluntai-karismaattisessakin kristillisyydessä kuulee joskus sanottavan, että usko ja elämä ovat tärkeämp...
ArviotKipin kapin Betlehemiin
Jippiimissio 2019


Jippiin joululevyä saatiin odotella viitisentoista vuotta. Järjestyksessään levy on ryhmän yhdestoista suomen­kielinen pitkäsoitto....
ArviotHeini Röyskö: Paratiisin valo. Sakari Röyskö 2019. Sid. 206 sivua.


”Aurinko paistaa naisen silmiin, kun mies kertoo, ettei hän ole uskonut enää vähään aikaan: kristin­usko...
ArviotGospel Power
Media Vision
1980–1988


Elämme Gospel Power -syksyä. Ikoniyhtyeen kaikki viisi levyä saivat uudelleenjulkaisun
nostalgiakeikan yhteydessä syyskuussa...
ArviotJuhani Happonen (toim.): Näin Jumala löysi minut. Aikamedia 2019. Nid. 239 sivua.


On tunnettua, että kristinusko alkoi aikoinaan levitä opetuslasten henkilökohtaisten kokemusten ja ke...
ArviotGeorge Verwer: Messiologia – Sekasotkun siunaus. Aikamedia 2019. Nid. 77 s.


Tänä vuonna suomeksi ilmestyneen kirjan Messiologia – Seka­sotkun siunaus kirjoittaja George Verwer on yk...
ArviotGospel Power
Ristirock
Pakkahuone, Tampere 8.9.


Onko siitä tosiaan jo 31 vuotta?


Kyllä, silloin viimeksi Gospel Power nousi lavalle julkisesti, ja nyt r...
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja
Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja